Pitkää matkaa polkemassa RCT:n kanssa kesällä 2015

 

 

 

Fillarantti Nauvon lauttasatamassa

 

Lukijoille tiedoksi… tuo mystinen RCT-lyhenne tarkoittaa jo vuonna 1980 Lahdessa pääpaikkanaan pitävää kuntopyöräilyyn keskittyvää Royal Cycling Team -pyöräilyseuraa . Itse liityin seuraan pari vuotta sitten lähes vahingossa, kun törmäsin seuran sivuun Facebookissa. Ylväs nimi kirvoitti liittymään seuraan lähes välittömästi ja pari seuran Mallorcan leiriä on vietetty mukavassa seurassa.  Vaikka tiesin porukan kovakuntoisiksi polkijoiksi uskaltauduin seuran useampi kesäiseen perinteeseen pitkänmatkanpyöräilyyn. Hiukan tasoitusta kuuskutonen Fillarantti kuitenkin tarvitsi. Suurin osa kymmenestä polkijasta aloitti matkansa Lahdesta ja päätti myös sinne. Itse ajelin mukaan Hämeenlinnasta ja samaan Suomen Hämptoniin sen myös lopetin, joten reilun satasen annoin tasoitusta noille hirmupolkijoille.

 

image
Tässä RCT-joukkue lähdössä Saaristokierrokselle Paraisissa

 

Porukan pätevinä vetäjinä toimivat Tom Karppinen ja Urho Sjöblom. Huoltopäällikkömme Marja Eloranta hoiti ja kannusti meitä upeasti ”käskyttäen” samalla lempeästi assistenttiaan Juha Viljasta lauantain saaristopäivänä. Me muut polkijat olimme: Päivi Nurminen, Jukka Virtanen, Kalevi Harinen, Kari Turkia, Tapio Partanen, Tapio Peltola ja tarinan kirjoittaja Antti Punkari. Ailaman Jukka oli mukana lauantaina saaristokierroksella, mutta hoiti silloin melkein koko päivän vetohommia.  Tämän kesäisen reissun tärkeä taustahenkilö taisi olla Hirnin Mikko, joka ei selkävaivojensa takia päässyt valitettavasti itse mukaan. Mikolle lämpimät terveiset ja paranemisia!

 

Huoltopäällikkömme Marja ja huollon assistentti Juha valmiina palvelukseen

 

Matkaa Lahdesta lähteneillä kertyi 644 km (24h 23 min), joskin tuossa lienee mukana vajaa 15 km lauttamatkaa, minkä gps on rekisteröinyt. Luvut perustuvat Tompan kirjanpitoon. Perjantaina Päivi ja pojat polkivat 273 km (10h 9min), lauantaina matkaa kertyi lauttamatka huomioiden 106 km (4h 55min) ja sunnuntain paluureissussa 265 km (9h 18min). Tuollaista karkeasti noin 26 km/h keskaria painettiin koko reissu!

 

image
Välillä satoi, muttei tuo matkantekoa juuri haitannut. Kuva: Tom Karppinen

 

image
Päivi polkee hienolla tekniikalla        Kuva: Tom Karppinen

 

RCT-pitkänmatkanpyöräily 2015 oli hieno kokemus ja onnistunut reissu vaikka sääjumalat välillä temppuilivatkin. Perjantain menopäivänä tosin kävi tuuri… muutaman kerran tuli vettä vaikka ennuste oli paljon pahempi. Onneksi vielä vastainen tuulikin oli perjantaina hyvin hento (1-3 m/s). Lauantai-aamu ja keskipäivä oli aurinkoista saaristopäivää, mutta iltapäivällä reilu viisikymppiä ajettiin aikamoisessa kaatosateessa. Rengaskin poksahti Turkuun tullessa pariinkin otteeseen Esterin kaataessa tynnyristä vettä. Sunnuntaiaamuna oli viileää, mutta onneksi tuuli painoi meitä 5-6 metrisekunnin voimalla kohti kotia. Iltapäivällä ja illalla tuli aina välillä vettäkin lopussa kuulemma oikein kunnollakin. Lisäksi pari rengasrikkoa höysti Lahtelaisten kotiin paluuta. Jännä juttu, miten nuo renkaat pettävät juuri kaatosateessa. Itse pelastuin juuri ja juuri Rengossa huoltoasemalle pahimman kaatosateen alkaessa.

 

image
Huollon eväillä ja kannustuksella pyörä kulki . Kuva: Tom Karppinen

 

Liitän tähän yhteisen reittimme suunnittelulinkin, josta tosin tuli poikkeamia. Suurin ero on se, että lopussa Lahteen polkijat ajoivat Forssasta Riihimäen kautta Lahteen eikä Hämeenlinnan kautta, kuten tuo suunniteltu reittikartta osoittaa.

Alkuperäinen reittilinkki: http://ridewithgps.com/routes/7276686

 

RCT-pitkänmatkanpyöräilyn 2015 suunnitelmareitti

 

Koska kirjoittelen tätä Fillarantti reissaa ja bloggaa – blogin nimissä otan vapauden jatkossa kertoa omasta reissuosuudestani. Perustelen sitä silläkin, että nuo päiväkohtaiset reittilinkit ovat oman puhelimeni tallentamia.

Perjantai 17.7.2015 Hämeenlinnasta Härkätietä Paraisille

Reitti: https://ridewithgps.com/trips/5749885, 195 km , +2970m/-3080m

Perjantaiaamuna ei kirjoittajan tarvinnut herätä kovinkaan aikaisin, koska meillä oli treffit RCT-porukan kanssa kymmeneltä Vojakkalantien 2824 ja Härkätien 2831 risteyksessä. Ajelin kymppitietä Rengon kautta ja käännyin Härkätielle, mitä ehdin ajella muutaman kilometrin, kun tie muuttui sorapintaiseksi. En enää viitsinyt kääntyä takaisin vaan ajelin noin kymmenen kilometrin matkan irtokiviä ja kuoppia väistellen. Urholta sainkin viestiä, että he ovat vasta Riihimäen ABC:ssa kahvilla. Marja oli vastassa huoltoauton kanssa ja yhdessä odottelimme muuta porukkaa tunnin verran. Itse ajelin hieman vastaankin Vojakkalan tietä, mutta onneksi en pitkälle, koska porukka tulikin Härkätietä pitkin huoltopisteeseen. He olivat ajaneet jo reilun satasen ja itselläni oli kilometrejä vasta noin neljäkymppiä, joten Marjan huolto tuli tarpeeseen.

 

Lahdesta tulijoita Härkätien treffipaikan huoltopisteessä

 

Matka jatkui vaihtelevissa keliolosuhteissa  Someron, Salon ja Paimion kautta Härkätietä pitkin Piikkiöön ja Kaarinaan. Loppupäässä yhytettiin Kuninkaantie ja Kaarinasta käännyttiin kohti etelää ja saaristoa. Pari pikku harhailuakin mahtui perjantaille. Pienet lisäkiemurat taisivat osua Somerolle ja Paimioon. Toki ne voi tarkistaa tuosta Ridewithgps-reittilinkistäni. Paraisille saavuimme hyvissä ajoin illalla ja vuorossa oli majoittuminen hotelli Kalkstrandiin. Ajo meni kaiken kaikkiaan hienosti ilman ainuttakaan rengasrikkoa eikä sadekaan kastellut pahemmin.
Hotellin respassa sattui hauska tapahtuma. Noin nelikymppinen nainen tuli juttusilleni ja kyseli tunnistanko… olin vähän puulla päähän lyöty ja monenlaisia ajatuksia kierteli mielessä. Taisin todeta, että tutunnäköinen, mutta nimi ei juuri nyt muistu mieleen… tai jotain muuta hölmöä. Hiukan kiusattuaa meikäpoikaa, hän kertoi olleensa oppilaani 80-/90-luvun taitteessa. Olin opettanut matikkaa heille parturikampaaja-linjan opiskelijoille. Hän esitteli myös äitinsä ja kertoi, että he ovat mukana häissä huomenna lauantaina hotellissamme.

 

Parainen here we ride…!

Iltatoimet olivat tutut moninaisista pyöräreissuista. Onneksi pääsimme hotellissa saunaan, vähän palautusjuomia ja sitten porukalla syömään naapurissa olevaan ravintolaan. Kyllä siinä pihvit ja pizzat saivat kyytiä… olihan kilometrejä takana jo aika mokoma!  Olin Partasen Tapsan kämppäkaveri. Illalla vielä jossakin vaiheessa lyöttäydyimme Marjan ja Juhan huoneeseen, minne oli hommattu taikajuomaa huomista ajoa silmällä pitäen.

 

Tämäkin matkapeli tuli vastaan Paraisissa aamulenkillä

 

Lauantai 18.7.2015 Paraisilta Saariston rengastietä Turkuun

Reitti: http://ridewithgps.com/trips/5758729,  106 km , +1402m/-1401m

 

Aamuselfie Kalkstrand-hotellin edustalla

 

Lauantai-aamuna pääsimme liikenteeseen yhdeksän pinnassa hotelliaamiaisen ja pyörän huoltohommien jälkeen. Ailaman Jukka oli liittynyt ryhmään mukaan ja otti tapansa mukaan vetohommat itselleen. Ajelimme muutaman kymmentä kilometriä kaunista saaristotietä Nauvoon, mistä oli ensimmäinen pidempi lauttayhteys Rymättylän suuntaan. Kahvia, paakkelsia ja jäätelöä meni, koska aikaa oli reilu tunti lauttaa odotellessa.

 

 

image
Nauvon lauttasatamassa oli aikaa vähän kierrellä. Kuva: Tom Karppinen

 

Lauttaliput ostimme satamasta (6+3 euroa) ja lautta lähti aikataulun mukaisesti 12:15. Lauttamatkan pituus oli laskujeni mukaan noin 13 km (sisältyy kilometreihin) ja aikaa siihen kului vajaa tunti. Ilma oli vielä lauttamatkan aikana mukava, mutta tummia pilviä alkoi jo kertyä lännen suunnasta.

 

Kämppäkaverini Mallorcan-kiertäjä Tapio etunenässä lautalla

 

Ohitimme Seilin saaren ja tulimme lauttamatkan päätepisteeseen. Marja ja Juha olivat huoltoauton kera vastassa Rymättylän päässä.  Heiltä saimme myös tiedon, että aikamoisia mäkiä on tiedossa. Maasto oli totta tosiaan yllättävän mäkistä. Ei mitään pitkiä nousuja, mutta paikoitellen merenrannasta ylös kivutessa oli aika tiukkaakin pedaalilla seisomista. Muistaakseni Kari huikkasi tiukimmassa ylämäessä, että noin 20 %. Matkalla oli vielä lyhyt lossiyhteys heti muutaman kilometrin ajon jälkeen. Isossa Rymättylän saaressa alkoi sade, mikä välillä muuttui aivan kaatosateeksi. Sadetta jatkui sitten reilun viisikymmentä kilometriä aina Turkuun asti. Ajoa se pahemmin haitannut, koska olimme jo läpimärkiä. Mutta maisemia olisi mielellään katsellut paremmalla ilmalla lisää. Pari rengasrikkoakin osui loppumatkalle, muistaakseni Urhon rengas tyhjeni kahdesti loppumatkalla.

 

image
Tunnin lauttamatka oli fillaristin mukava välipala. Kuva: Tom Karppinen

Turussa majoituimme keskustaan Seurahuoneelle ja onneksi taas oli sauna käytössä. Saunan jälkeen läksimme porukalla hakemaan ruokapaikkaa. Aika monta kilometriä tuli tehtyä ”RCT-sightseeingiä” ennen sopivan ruokapaikan löytymistä… pastaa ja pizzaa naamariin ja takaisin hotellille. Illalla oli vielä huoltotiimin huoneessa loppumatkan suunnittelukokous kera hyvän tarjoilun. Kiitos Marja ja Juha!

 

image
Ja meillä kaikilla oli niiin muukaavaa…! Kuva: Tom Karppinen

 

 

Sunnuntai  19.7.2015  Turkkusist hiukka kiertotiet Hämptoniin

Reitti: http://ridewithgps.com/trips/5771370,  175 km, +2727m/-2638m

Sunnuntaiaamuna saimme sovittua hotellin kanssa aamiaisen alkamaan jo puoli seitsemältä. Aamutoimien jälkeen olimme fillarien päällä jo kahdeksalta. Märät pyörät oli putsattu ja napa notkui runsaan aamiaisen jälkeen. Ajelimme keskustasta pienen hapuilun jälkeen mukavaa Aurajoen rantatietä Auraan. Tuuli oli tänään hienosti selän takana. Tompan muistiinpanojen mukaan se työnsi ainakin osan matkaa noin 5-8 m/s:n vauhdilla meitä selustasta. Onneksi!
Ajoreitti jatkui Aurasta välillä kaakkoon Tarvasjoelle ja sieltä matkattiin taas pääsuunnassa Härkätielle Koski TL:n huoltopisteelle.

 

Marja ja huoltoauto odotteli aina sopivissa kohdissa. Kuva: Tom Karppinen

 

Välillä poikettiin Kymppitien toiselle puolelle ja suunnistettiin Ypäjän hevos- ja Jokioisten museorautatiepitäjien kautta Forssaan. Siellä oli vuorossa kahvit ABC:ssa. Forssassa tein oman ratkaisuni. Olin alunperin reitittänyt yhteisen matkamme Hämeenlinnan kautta ajatuksella, että tarjoan porukalle kahvit meillä kotona. Olin hommannut pizzaa sun muuta pientä sitä varten. Nyt Forssassa viimeistään selvisi, että Lahteen menijät ajavat suorempaa reittiä Tammelan ja Riihimäen kautta. Niinpä kiitin seurasta ja hyvästelimme kahvin juonnin jälkeen. Fillarantti polkaisi omille reiteilleen kotia kohti kymppitietä. Matkaa ei Forssasta ollut kotiin kuin noin kuusikymppiä, minkä ajelin ihan reipasta vauhtia myötätuulen avustamana. Koko päivän keskariksini tuli pyörän mittarini mukaan reilu 28 km/h vaikka tuo linkki-Ridewithgps nipisti siitä pois pari pykälää. Ilmeisesti se mittasi liikettä parikymmentä minuuttia enemmän myös kävelystä ym. Pitääpä tutkia nuo asetukset uudelleen. Jossakin vaiheessa alkoi sadella ja laitoin sadetakin niskaan ajaessa. Rengon tutulle huoltoasemalle pelastuin onneksi kaatosadevaiheessa. Puolisen tuntia pitelin sadetta siellä ja loppu viisitoista kilometriä meni lähes kuivan tien merkeissä. Sen sijaan Tompalta kuulin, että Lahteen menijät olivat kastuneet kunnolla ja olivat märkinä saapuneet Lahden Urheilukeskukseen siinä 19 pinnassa. Itse olin kotona jo ennen kuuttatoista. Eurosport ja Tour päälle ja sauna lämpimäksi. Saunan jälkeen soitin Marjalle ja kyselin tavaroistani. Porukka oli juuri tullut maaliin väsyneenä ja onnellisena.

 

Huoltopäällikkö Marjalla oli tärkeä rooli reissun onnistumisessa.

 

Hieno reissu kaiken kaikkiaan vaikka ilmat yrittivät sitä hiukan häiritä. Kyllä maantiepyörä on kova peli sateessakin. Samoin ryhmässäajo ja porukan hieno yhteishenki helpotti tälläisen yksinpuurtajan matkantekoa. Hyvin pysyin vauhdissa mukana, vaikka sitä etukäteen hieman pelkäsin. Tavarani sain heti seuraavana päivänä Matkahuollosta. Kiitos Marja ja Juha. Kiitokseni myös porukan vetäjille ja ennen muuta teille jokaiselle hienosta matkaseurasta!
Uusia yhteisiä seikkailuja odotellen aion tehdä taas oman pitkän reissuni välissä…                 Fillarantti polkaisee syyskuun lopussa Espanjaan ja Marokkoon… lentolippu on jo plakkarissa Malagaan, mistä säiden salliessa on tarkoitus tavoitella Corratec-ratsulla Euroopan korkeinta tienkohtaa Pico de Velata (liki 3500m) ja sieltä matka jatkuisi Marokkoon Marokon Kauhu-enoni maisemia katsomaan. Pysykää kanavalla!

Mainokset