Seitsemän veljestä on Jukolassa…

Kuva: Ossi Jokinen

Kuvassa TKK M68-Jukolan 2018 viestijoukkue ja osuusajat. Vasemmalta: Joukkueen johtaja Ossi Jokinen, 1.osuus Heikki Simola, 2.osuus Markku Lähde, 3.osuus Olavi Hernelahti, 4.osuus Erkki Rope, 5.osuus Antti Punkari, 6.osuus Martti Parviainen ja 7.osuus Pekka Vilska, joukkueen kapteeni.

Seisoivat he pian rivissä, tuliset kekäleet aseina käsissä. Etunenässä seisoi Juhani, silmät ympyrjäisinä kuin huhkaimen, ja katsellen silmää vankkurien takana, joka erinomaisella hohteessa katseli häntä vastaan.”

(Lahti-Hollola 2018 Jukolan viestin sanoman alku)

Viisikymmentä vuotta on syksyllä kulumassa umpeen Otaniemen TKK-maanmittariopintojen alusta. Meitä oli M68-kurssilla viitisenkymmentä enemmän tai vähemmän silmät ympyrjäisinä aloittavaa nuorta. Vilskan Pekka (yläkuvassa oikealla) ehdotti joskus viime syksynä, että koottaisiinko porukka Jukolaan viestin 70. juhlavuonna. Olemmehan itsekin pääosin samanikäisiä kuin Jukolan viesti, mikä juostiin ensimmäistä kertaa 12.6.1949.

Taisivat kaikki muut joukkueen jäsenet olla jo kokeneita Jukolan kävijöitä, mutta itselleni kokemus oli ensikertainen. Monesti olen ajatellut lähteä käymään Jukola-tapahtumassa sen tunnelman takia, mutten milloinkaan ole ajatellut itse viestiin osallistumista. Niinpä vaan joukkueen puuhamies Pekka Vilska sai Fillarantinkin houkuteltua mukaan. Muistaakseni Joulun jälkeen lupauduin joukkueeseen aivan ”märkäkorva-suunnistajaplanttuna”. Periaatteella Kerran Elämässä…

Hämeenlinnan Tarmon suunnistuskoulussa olin pari kertaa Hannu Lähteenmäen ym. asiantuntevassa opissa ja peräti kolme kertaa ehdin käydä torstai-rasteilla ennen Jukolaa viimeisiä sijoja kolkuttelemassa. Noilla aika olemattomilla pohjilla lähdettiin sitten rohkeasti Jukolan viestiin…

Lauantaina 16.6.2018 Lahti – Hollola Jukolan viestiin

Odotettu Jukolan lauantaipäivä avautui sääennusteen mukaisena hienona kesäpäivänä. Lämpöä oli luvassa hellerajaa hipoen ja tuulikin oli hiljainen ja pyöräilylle suotuisa. Olosuhteet olivat kohdillaan ja tottakai Fillarantti menee pelipaikalle fillarilla. Tarkistin jo kaksi Kaakkois-Aasian pyöräreissua kokeneen Trek-ratsuni, panin hiukan öljyä ketjuihin ja ilmaa renkaisiin. Kevyt retkivarustus osui hyvin yhteen Jukola-telttamajoituksen kanssa.

Fillarantti ja Trek-ratsu jo Hollolan maisemissa kevyt matkavarustus pyörän päällä.

Lauantaina 16.6. suuntasin Trek-matkaratsuni aamupuoleen kohti Hollolaa. Ruuhkia vältellen ajoin Turengin ja Lammin kautta Lahden tielle ja sieltä puikkasin kohti Hollolaa ja Jukola-kilpailukeskusta. Turengista Lammintietä ajaessani puikkasin Erkki ja Marja Niemen Elämyspihan ohi. Hiukan katsastin piha-alueellekin, mutta kun liikettä ei näkynyt jatkoin matkaa. Jälkikäteen selvisi, että Erkki ja Marja olivat olleet Lammin Pellavamarkkinoilla.

Erkki ja Marja Niemen maanmainio Elämyspiha pari kilometriä Turengista Lammin tietä.

Matkaa kertyi loistavassa kesäsäässä hiukan reilu kahdeksankymppiä, mutta tuo fillarihomma onkin tuttu laji suunnistukseen verrattuna. Oli ilo ajella varsinkin tuo Lammintie-osuus. Siellä kun ei vielä Jukola-liikenne näkynyt.

Kiikunlähteen turkoosia kauneutta

Muutama kilometri ennen Jukolan aluetta on mielenkiintoinen luontokohde Kiikunlähde, mikä on Suomen suurin lähdeallas. Sen 400 metriä pitkästä ja 100 metriä leveästä 14 lähdesilmästä purkautuu vettä noin 7000 kuutiometriä vuorokaudessa suurina lähteinä kolmeen eri suuntaan. (Wikipedia)

Tässä mainio majapaikkamme, minkä Vilskan Pekka oli hommannut järjestäjiltä.

Fillarinavini PikkuG johdatti loppumatkan soratietä pitkin Jukolan viestin kilpailukeskukseen, jonne tulin iltapäivällä kahden pinnassa. Venlojen viesti oli startannut pari minuuttia aiemmin lähtöpaikalle saapumistani ja katsomaan mennessäni näin vain ison pölypilven venlojen jäljiltä. Tosin venlat eivät olisi mukaan huolineetkaan..;)

Viestijoukkueen suunnitelmia hiottiin vielä klo 18 joukkueen yhteisen taktiikkapalaverinkin jälkeen.

Pikkuhiljaa lauantai-iltapäivän kuluessa joukkueemme alkoi kokoontua paikalle. Osa tuli jo hyvissä ajoin ja osa sitten illalla. Parviaisen Martti ilmaantui vasta sunnuntaiaamuna ja pisimmän osuuden 15,2 km ankkuri Vilskan Pekka lähti yhteisen taktiikkapalaverin jälkeen illalla hakemaan nukkumarauhaa Lahdesta.

Illalla auringon alkaessa laskemaan läheni Jukolan viestin lähtö. Simolan Hessu oli joukkueemme aloittaja ja tottakai muutenkin piti kömpiä viestin aloitusta katsomaan. Kello 23 pamahti Leopard-panssarivaunun tykki lähdön merkiksi ja noin 2000 juoksijaa kirmasi hämärään metsään kilpailualueelta sankan pölypilven saattamana.

Lähtöveryttely on meneillään ennen Jukolan viestin lähtölaukausta.
Sieltä lähtöauton takaa kirmaavat kärkijuoksijat edellä sankan pölypilven saattelemana.

Sunnuntai 17.6.2018 Jukolan viesti

Yö teltassa sujui allekirjoittaneelta vaihtelevalla menestyksellä. Muutama vuosikymmen oli taitanut vierähtää edellisestä telttayöstä. Itselläni oli eräretkiajoilta yli neljäkymmentä vuotta vanha Suomen Untuvan valmistama täysuntuvapussi (liian kuuma!) ja vajaa puolisenttinen makuualusta (liian ohut!). Makuualustan alla oli ihan riittävästi muhkuroita ja asentoa piti vääntää alinomaan. Miehitys teltassa vaihtui pikkuhiljaa aamuyön ja aamun tunteina. Simolan Hessu oli selvittänyt tyylikkäästi aloitusosuuden ja kömpi teltalle. Lähteen Markku lähti kakkososuudelle ja muutama tunti myöhemmin Hernelahden Olli kolmoselle. Aamulla Ropen Erkki ehti vielä suorittaa osuutensa ennen 9:00 ja 9:20 alkavia yhteislähtöjä.

Ensimmäinen Jukolan viesti on edessä…eikä edes jännittänyt!

Pekka Vilska starttasi jo kokeneena Jukolan kävijänä ankkurien yhteislähdössä ja parikymmentä minuuttia myöhemmin oli toisessa yhteislähdössä allekirjoittaneen (5.osuus) ja Martti Parviaisen (6.osuus) vuoro. Yhteislähdöstä muutama sana selvityksenä. Jukolan viestin vaihto suljettiin 8:45 ja ne joukkueet / osuudet, mitkä eivät ehtineet vaihtoon ennen sulkeutumista, siirtyivät yhteislähtöön.

Meitä oli yhteislähdössä aikamoinen määrä. Tässä odotellaan siirtymistä karttatelineille.

Oma 5. osuuteni oli 8,7 km pitkä ja sisälsi kaikkiaan 16 rastia. Oma arvioni toteutuneesta suunnistusmatkasta oli ehkä reilu kymmenen kilometriä. Peräti kolmen torstairastin kokemuksella suuntasin harkitusti kävellen loppujoukoissa kohti metsää. Sinällään suunnistus oli yllättävänkin helppoa täällä, koska maastoon oli jo muodostunut uria ja vaikka hajonnat harvensivat joukkoa ja usein löytyi sopiva rasti-juna. Lisäksi kompassisuunnalla eteneminen helpotti vasta-alkanutta suunnistajanplanttua. Harjoitusrasteille menin monesti sekaisin polkujen ja muiden karttayksityiskohtien kanssa. Nyt kun karttapolkuja oli vähän, otin joka rastilta kompassisuunnan seuraavalle ja yritin pitää sen.

Jukolan viestin 5.osuuden kartta, mikä sisälsi 16 rastia. Kartta oli hyvin tehty ja ajantasalla.

Suunnistus sujui yllättävän hyvin. Kompassisuunnalla etenin suhteellisen suoraviivaisesti pääosin rastilta rastille. Liki kaikille reiteille löytyi lisäksi joku muu kanssasuunnistaja, mikä antoi varmuutta ja mukavaa juttuseuraa. Tosin yhden isomman pummin tein osaksi juuri jutustelun merkeissä. Ysirastilta kymppirastille mennessä yhytin naissuunnistajan, joka oli menossa myös 10.rastille. Siinä jutellessamme harkinta hiukan herpaantui ja alueen yhdestä isoimmasta supasta noustessamme suunta olikin jo hukassa.

Allaoleva karttakuva selventää asiaa. 9.rastilta tulimme kompassisuunnalla kartassa näkyvälle isolle polulle (ajotie) ja suunta kymppirastille oli suoraan ison liki 30 metriä syvän supan poikki. Hiukan itse mietin lähteä kiertämään oikealta, mutta lopulta yhteistuumin päätimme mennä sen läpi. Laskeutuminen vielä meni, mutta läntinen vastarinne olikin kivikkoa ja pirun jyrkkä. Siinä sai laittaa ihan kunnolla nelivedon päälle ja puuskuttaa ylös.

Karttakuva osoittaa pahimman ”pummin” olosuhteet 9.rastilta 10.rastille.

Suunta meni supasta ylösnousun yhteydessä sekaisin ja kun rastia ei alkanut näkymään, tajusimme lopulta jo ohittaneen etsimämme rastin. Ohitus oli tapahtunut vasemmalta jopa 11.rastin liepeiltä ja takaisin pelipaikoille könytessämme löysimme ensin 11.rastin ja siitä jatkoimme kompassisuunnalla 10.rastille ja sitten samaa uraa takaisin 11.rastille leimaamaan. Ehkä tuossa tuli reilu varttitunti ellei enemmänkin lisäaikaa. No toisaalta aika ei itselleni ollut kovinkaan olennainen asia vaan rastien löytyminen joukkueen tuloksen kannalta.

Pieni kuriosiitti samasta rastivälistä: Katselin jälkikäteen tänä aamuna (19.6.) YleAreenasta Jukolan viestin lähetystä. Kenny Kivikas KooVeen voittajajoukkueesta juoksi myös 5.osuuden. Selostuksessa pääratamestari Juhani Jaskari ihasteli KooVeen miehen reittivalintaa suoraan saman ison supan kautta. Yleensä kaikki muut olivat kiertäneet kyseisen supan. Tosin pieni ero Kennyn ja meidän suorituksemme välillä oli, että hän selvitti supan vauhdilla ja osui myös sen jälkeen 10.rastille.

Hämeenlinnan Tarmon to-rastilta palauttamatta unohtunut emit toimi hienosti.

Kaikki 16.rastia löytyivät ja loppuviitoituksella piti panna jopa hiukan hölkäksi johtuen lukuisasta katsojajoukosta. Kaiken kaikkiaan tuo hiukan etukäteen pelkäämäni Jukolan suunnistus oli hieno kokemus. Kiitos Pekka ja muut veljet! Joukkueemme sijoitus taisi olla 1565. liki kahdestatuhannesta ja suunnistuksesta nautiskelimme yhteensä 20:33:23 tuntia häviten voittajajoukkeelle vain 13:06:04 tuntia;)

Tärkeintä kuitenkin oli jälleennäkemisen riemu pitkän ajan jälkeen, yhdessäolo ja hieno Jukolan tunnelma. Pekka Vilska joukkuetta kootessaan korosti, että Jukola on koettava ainakin kerran elämässä. Nyt Jukolan taika on koettu ja samalla on itselleni istutettu siemen suunnistuksen saloihin. Ehkä sitä tulee jatkossakin lähdettyä to-raiteille opettelemaan vaikeata uutta lajia…

Fillarantti valmiina paluumatkalle Hollolasta Hämptoniin…

Heti maaliintulon jälkeen suuntasin teltalle, missä osa joukkueestamme jo oli ja yhteislähdössä olleet Erkki ja Pekka tulivat myös. Tyytyväisyys loisti joukkueemme jäsenistä. Olimme yhdessä tehneet taas jotakin uutta viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Ennakkoluulottomasti otimme Pekan haasteen vastaan ja onnistuimme!

Sitten vaan heti kisan jälkeen kimpsut kasaan ja tavarat pyörän päälle ja kotimatka alkoi. Ajelin nyt suorinta Lahti-Tampere-tietä ja Tuuloksesta kymppitietä Hämeenlinnaan. Jukolan kisatapahtuman purkautuminen näkyi tosi vilkkaana paluuliikenteenä. Pysähdyin mennen tullen Koskikartanossa. Nyt poismennessä oli hampurilaisateriatankkaus kisan jälkeen. Hämeenlinnaan (kotiin) oli matkaa vajaa 75 kilometriä ja matka sujui hyvin noin kolmessa ja puolessa tunnissa.

Kotiin Trek-ratsun ja Fillarantin matka käy…

Vaimo oli lämmittänyt kotona saunan valmiiksi, minne pääsin kisapölyjä pesemään jo ennen ilta seitsemää. Hieno reissu ja saunan jälkeen oli pienen juhlan paikka! Paitsi että Jukola onnistui hienosti, tuli samalla reissulla itselleni Kilometrikisassa (1.5.-30.9) toinen tuhat kilometriäni täyteen. Tonnin täyttyminen on Polkijatoverit- joukkueemme etiketin mukaan aina kuoharin paikka…

Tuplajuhlan paikka, ensimmäinen Jukola ja toinen tuhat kilometriä Kilometrikisassa.
Mainokset

Fillarantin liikuntatilinpäätös 2017

Fillari oli vahvasti pääosassa vuonna 2017, mutta tuli sitä muutenkin liikuttua.

Uudenvuoden aaton iltapäivällä ajelin vuoden viimeisen fillarilenkin tosin lyhyen sellaisen. E-maasturilla tuli polkaistua kuntosalille ja takaisin. Pyörämatkaa ulkosalla kertyi vuonna 2017 uusi ennätykseni 12510 km. Pari aiempaa vuotta ovat yltäneet molemmat yli yhdentoistatuhannen. Viides eläkevuosi on menossa ja fillari on kulkenut sinä aikana jo yli 55000 km. Siitä olen jopa ylpeä, että auton käyttö on supistunut noin puoleen noista fillarikilometreistä. Ajokit olivat viime vuonna Ridley-Fenix maantiekaunotar, mikä jolkutteli 5796 km (5851 km). Trek 720D-cyclomatkaratsuni keräsi 3504 kilometriä (5166 km) ja Merida-maasturi sekä kesällä hankkimani e-mtb White Cliff samosivat 3210 km (343 km). Suluissa ovat vuoden 2016 lukemat.

Hiukan on aikaa kulunut jo tuosta Finlandia-pyöräilystä.

Tässä vuoden 2017 fillari-yhteenveto:


Maantiepyörä 76 kertaa 272 tuntia 5796 kilometria 76,3 km/kerta 21,3 km/h

Reissupyörä 51 kertaa 190 tuntia 3504 kilometria 68,7 km/kerta 18,5 km/h

Mtb/ e-mtb 149 kertaa 173 tuntia 3210 kilometria 21,5 km/kerta 18,6 km/h

YHTEENSÄ 276 kertaa 635 tuntia 12510 kilometria 45,3 km/kerta 19,7 km/h

Spinningpyörä 250 kertaa 210 tuntia 4020 kilometria 16,1 km/kerta 19,2 km/h

Spinningpyörää käytän lähes joka aamu ”kropan ja mielen herättelyyn”. Samalla yleensä luen aamulehden tankoon kiinnitetyn telineen päällä kirkasvalolampun valossa. Toki joskus tulee tehtyä muutenkin spinningharjoituksia lähinnä palauttavana lenkkien jälkeen.



Trainerina minulla on BKOOL, mutta sitä en käyttänyt viime talvena ollenkaan. Sen sijaan aika paljon tuli ajettua ajettua ulkona maasturilla.

                                                                                  C2-soutulaitteen hankin vuonna 2008 

 

Concept C2-soutulaite on mainio koko kropan vahvistaja. Takavuosina sitä tuli käytettyä hyvinkin runsaasti ja myös tavoitteellisesti. Viime vuosina soutu on jäänyt valitettavan vähille vaikka laite on omassa ”Paincave-alakerrassani”.

[Fillarantin alakerta ”Paincave”, missä vasemmalta BKOOL-traineri, C2-soutulaite ja Bodybike-spinningpyörä



Liikunnat kirjaan HeiaHeia-sovellukseen

Olen tehnyt sitä säännöllisesti jo vuoden 2010 lopusta alkaen. Pyöräkilometrit tallennan Ridewithgps-apsilla ja muissa lajeissa käytän yleensä Sportstracker-apsia.


                    HeiaHeia on erinomainen suomalainen liikunta-alusta, minne voi koota erilaiset liikunta-aktiviteetit (vuosi 2016)


HeiaHeian kokonaissaalis vuonna 2017 oli 1245 (1228) kirjattua liikuntatuntia eli 3,4 tuntia/vrk ja 803 (834) liikuntakertaa eli 2,2 liikuntakertaakrt/vrk. Suluissa ovat vuoden 2016 lukemat. Pari viime vuotta ovat olleet aika saman suuntaista. Tuossa alla on HeiaHeia-taulukko vuodesta 2011 alkaen.

  • Vuosi 2011: 793 kertaa /1075 tuntia
  • Vuosi 2012: 1003 kertaa /1296 tuntia
  • Vuosi 2013: 823 kertaa /1356 tuntia
  • Vuosi 2014: 885 kertaa /1297 tuntia
  • Vuosi 2015: 909 kertaa / 1336 tuntia
  • Vuosi 2016: 834 kertaa / 1228 tuntia
  • Vuosi 2017: 803 kertaa / 1245 tuntia


Koulutuskuntayhtymä Tavastian hyvässä kuntosalissakin on aina silloin tällöin on tullut käytyä lähinnä rospuuttoaikoina. Tahtoo olla vain kovin kausipainotteista. Aloitus menee syksylle myöhään ja heti kun fillarikelit alkavat keväällä sali jää.

                                                                           Joulun pyhinä Tavastian salilla oli hyvin tilaa


Fillarantin pidemmät pyöräreissut:

  • 2013: Rooma-Hämpton- pyöräreissu,      www.fillarantti.wordpress.com
  • 2014 Balkanin&Turkin- pyöräreissu,        www.fillarantti3.wordpress.com
  • 2015: Espanja&Marokko-pyöräreissu,      www.fillarantti4.wordpress.com
  • 2016: Sri Lankan-ympäriajo,                     http://www.fillarantti5.wordpress.com   
  • 2017: Tehtävä Kaakkois-Aasiassa http://www.fillarantti6.wordpress.com


   

                                             Kotikenttäni on mukava ja hyväkuntoinen Tawast Golf…toki kävellen!

  
Näin fillari on nakertanut golfin peluulta aikaa ja innostusta!

  • Vuosi 2012: golf 100 kierrosta / fillari 2386 km
  • Vuosi 2013: golf 79 kierrosta / fillari 9282 km
  • Vuosi 2014: golf 67 kierrosta / fillari 10539 km
  • Vuosi 2015: golf 40 kierrosta / fillari 11650 km
  • Vuosi 2016; golf 32 kierrosta / fillari 11360 km 
  • Vuosi 2017: golf 38 kierrosta / fillari 12510 km



Vuodelle 2017
laitoin seuraavat volyymitavoitteet:

Liikunta yhteensä 1250 tuntia.              Toteuma 1245 tuntia

Ulkona ajoa 500 tuntia / 10 000 km.     Toteuma 635 tuntia / 12510 km

Sisällä spinning 200 tuntia.                     Toteuma 210 tuntia

Golf 40 kierrosta.                                        Toteuma   38 kierrosta

Kävely 1000 km.                                           Toteuma 802 km

Paino 31.12.2017 alle 95 kg.                Toteuma 99,8 kg….HUH!

Aika hyvin nuo tavoitteet ovat toteutuneetkin. Fillari meni selkeästi yli ja kävelytavoite jäi pari sataa kilometria alle. Vuodelle 2018 laitan samat volyymitavoitteet.

Petriina-tytär ja Miska ja Marius isänpäivänä

Vuotta 2018 on jo hieman viitoitettu..

Ylihuomenna alkaa uusi puolentoista kuukauden fillariseikkailu Kaakkois-Aasiaan. Lennän Bangkokiin ja sieltä fillarimatka alkaa Etelä-Thaimaan kautta kohti Malesiaa. Malesiassa on tarkoitus käydä muutamalla saarella (Langkawi ja Penang) ja tehdä kierros maan ympäri. Ohessa on alustava reittihahmotelmani. Matkablogi: http://www.fillarantti7.wordpress.com


Huhtikuun lopussa on taas RCT-porukan kanssa perinteinen Mallorcan fillarileiri. Nyt on vuorossa jo viides kevät perä jälkeen. Siitä lähtee maantiepyöräkausi käyntiin ja varmaan sen jälkeen ovat jo Hämptonin golfkentätkin pelikunnossa… Tässä muutama kuva aiemmilta reissuilta.


Näin mukavaa oli RCT-porukan kanssa Mallorcan leirillä

Yksi uusi liikuntahaaste on osallistuminen Jukolan viestiin kesäkuussa. Aloitin maanmittariopintoni 50 vuotta vuotta sitten. Kurssitoverini Pekka Vilska on koonnut ”seitsemän veljestä” M68-kurssiltamme ja ilmoittanut joukkueen Hollolan Jukolan viestiin. Aika hurjalta tuntuu, kun viime suunnistamisesta taitaa olla liki sama aika eikä tuo juoksukaan ole harrastuksiini juuri kuulunut. Hämeenlinnan Tarmo järjestää jotakin alkeiskoulutusta kevään aikana. Josko sitä kautta…Kerran elämässä Jukolan viesti!

       

Uusi fillarireissu lähestyy…

Kolkanmäki 11.12.2017

Lumihiutaleita hiljalleen, sataa maahan lumivalkoiseen, syksyn keltalehdet peittäen, heittäen pois…”, lauloi ainakin Georg Malmsten (sanat ja sävellys Martti Jäppilä). Syksy ja alkutalvi ovat olleet oikukkaat. Välillä on tullut lunta, mutta melkein seuraavana päivänä se on sulanut pois täällä Hämeenlinnan korkeudella. Mustaa joulua on ennustettu, mutta toivottavasti tuo kuvan lumi nyt pysyisi!

Kuten jo otsikossa kerroin uusi Fillarantin reissu on jo lähellä. Kolmisen viikkoa ja sitten lennän jo yhden Kaakkois-Aasian reissun kokeneen Trek-orini kanssa etelän lämpöön. Tässä postauksessa ajattelin kertoa hieman ennakkotunnelmia tulevasta reissusta tässä Fillarantti reissaa ja bloggaa-blogisarjassa. Seuraavia postauksia varten suunnittelen uuden blogipohjan varmaan ensi viikolla (www.fillarantti7.wordpress.com)

Minne ja milloin….

Ensin ajattelin uudeksi reissukohteeksi Kuubaa ja aika paljon tutustuin kirjallisuuden sekä tv-dokumenttien välityksellä kiehtovaan Kuubaan ja sen lähihistoriaan. Pikkuhiljaa ajatus muuttui, että olkoon Kuuba vielä rauhassa. Kaakkois-Aasia valikoitui toista kertaa kohteeksi viime talvisten hyvien kokemusten pohjalta. Lämmintä – kuumaa – edullista – turvallista (paitsi liikenne) – netti toimii hienosti – hyvä tiestö – ystävällisiä ihmisiä – helppo reissata etc. Tuossa noita syitä jonona, niitä tarkemmin avaamatta!

Lentolipun hankin jo syyskuun alussa. Qatar Airways vie eikä Fillarantti toivottavasti vikise. Lento lähtee tammikuun alkupäivinä Qatarin pääkaupungin Dohan kautta päätyen Bangkokiin paluulento on helmikuun puolivälissä samasta paikasta. Reissun pääkohde on Malesia. Toki aikamoinen siivu siinä tulee myös Etelä-Thaimaata, kun aikomukseni on alustavan suunnitelman mukaan ajaa Bangkokista Malesian rajalle, jonne tulee matkaa reilu tuhannen kilometriä. Rajan tuntumasta Satunista on tarkoitus hypätä lauttaan, mikä vie Langkawin saarelle Malesian puolelle ja sieltä todennäköisesti vielä matkata lautalla Penangiin ja Georgetowniin.

TTT

Koska lauttalippuja ei voinut ainakaan vielä varata netin kautta, hankin varasuunnitelmana netistä noin kympin bussilipun Thaimaan Hat Yaista Malesian Penangin saarelle. Tuon tein keskustelupalstan vinkkien takia, koska Thaimaassa voi olla Suomen passilla 30 päivää ja lisäksi pitäisi pystyä etukäteen osoittamaan poistuminen Thaimaasta. Viisumia en ole nyt lähtenyt hankkimaan ollenkaan, vaan yritän selvitä Suomen passilla. Malesiassa Suomen passilla saanee olla 90 päivää. Tosin kysymysmerkki on, miten nuo säännökset toimivat maarajalla. Katsotaan miten äijän käy…

Malesiassa olen suunnitellut muutamia reittivaihtoehtoja Malakian niemimaalle. Ajatuksena on ajaa länsirannikkoa alas Kuala Lumpuriin tai niille seuduille ja sieltä ylittää sisämaa länsirannikolle. Länsirannikkoa pitkin reittihahmotelmani jatkuisi lähelle Thaimaan rajaa ja sieltä kääntyisi taas kohti länsirannikkoa. Ehkä suurin kysymysmerkki tuolla reitin loppuosalla on karttatutkiskelun pohjalta parin sadan kilometrin vuoristo-osuus, minkä näyttää kovin asumattomalta. Katselin sitä osuutta eilen Google Earthista… hiukan hirvittää löytyykö sieltä majoitusta ym. Pitänee selvittää asia paikan päällä Malesian puolella ja ratkaista myös se kummin päin Malakan niemimaata lähtee kiertämään länsi- vai itärannikkoa alas.

Näillä spekseillä karttatutkiskelun (Ridewithgps) pohjalta Bangkokista Malesiaan ajo ja Malakan niemimaan kierros lisämutkineen taitaa olla kolmisen tuhatta kilometriä ja reilu 20 000 nousumetriä. Aikatauluni ei salli enää takaisin Bangkokiin ajoa, joten olen suunnitellut jatkaa matkaa Alor Setarista (Alor Star) Bangkokiin junalla tai muulla kulkuneuvolla kuin fillarilla. Tosin Etelä-Thaimaa on niin kapea kaistale, ettei sieltä juurikaan löydy toista pääreittiä takaisin Bangkokiin kuin menomatkan reittisuunnitelma.

Olosuhteet, varusteet ym.

Etelä-Thaimaa ja Malesia ovat kuumaa ja kosteaa aluetta. Lämpötila matalilla alueilla on aina yli 20 astetta ja päiväsaikaan noin 30-35 astetta. Toki vuorilla on viileämpää. Reitille osuu kaksi aika lyhyttä vuoriosuutta: sisämaan ylitykset etelässä ja pohjoisessa rannikolta rannikolle. Kuala Lumpurista länteen päin maasto nousee reiluun viiteen sataan metriin ja vastaavasti Thaimaan rajan lähellä oleva vuoristo-osuus kohoaa reiluun kilometriin.

Viime talvena olin Vietnamissa, Laosissa ja Kambodzassa (www.fillarantti6.wordpress.com) suunnilleen samoihin aikoihin ja aika hyvin noihin yli kolmenkympin lämpötiloihin tottui (max. 39 astetta varjossa). Mielestäni olen sopeutunut hyvin kuumaan ilman alaan. Toki ensimmäinen viikko on aina hiukan shokki ainakin fillarin selässä, mutta sitten kone lähtee käyntiin…;) Matkaoppaan mukaan Malakan niemimaan itärannikko saattaa ilmastoltaan poiketa länsirannikosta, koska itärannikolla sadekausi jatkuisi aina helmikuulle asti. Mutta paikan päällä nuo todelliset ilmasto- ja sääasiat selviävät. Varsinkin tuulen suunta on pyöräilijälle ehkä se haastavin sääkomponetti. Viime talvena koin sen taas, kun ponnistelin reilu tuhat kilometriä Vietnamin rannikkoa pohjoiseen ja koilliseen.

Reitin olen suunnitellut tälläkin kertaa Ridewithgps-ohjelmalla käyttäen vältä valtateitä rajausta. Toki Bangkokista etelään ajaessa reitti seurailee aika paljon myös isoa nelostietä. Sen sijaan Malesian puolella ohjelma löysi hyvin muita vaihtoehtoja kuin Malakan niemimaan pääväylät rannikolla. Aika paljon rannikolla on rantoja seuraavia rantatietä ja myös Kuala Lumpurista länsirannikolle löytyi päätien sijaan muita vaihtoehtoja. Pohjoisen vuoristo-osuus on niin harvaanasuttua, että siellä kulkee oikeastaan vain yksi pääreitti länsirannikolle. Mutta karttatutkiskelu on aina vain osa totuutta. Fillarireissun yksi suola onkin paikan päällä tulevat yllätykset sekä positiiviset että negatiivisetkin.

Varustelu seuraa pitkälti aiempia reissuja. Viime talvena Trek-ori oli ensimmäistä kertaa koulutuksessa ja aika hyvin sen kanssa pärjättiin. Kiekkojen kanssa oli ongelmaa ja reissun jälkeen Trek päivitti kiekot uusiin. Kiekkojen vaihdon yhteydessä luottomekanikkoni Antti Munnukka (Parolan Pyörähuolto) teki pyörälle perushuollon. Sen jälkeen uusilla kiekoilla en ole ajanut kuin muutamia kymmenien kilometrien reissuja. Toivottavasti nyt pysyvät kasassa. Pyörä on Trek 720D, cyclosta tehty reissupyörä. Konseptiin kuuuluu etuhaarukkaan integroidut kiinnikkeet vedenkestäville vajaan kymmenen litran pussukoille. Takana on iso pitkän matkan reissaajien suosima Apiduran isohko satulalaukku ja edessä kunnon tankolaukku. Hyvin niissä kulki viime vuoden reissulla aika tarkkaan rajattu varustekokonaisuus painaen laukkuineen reilu kymmenen kiloa. Tarkemman rekvisiittaluettelon esittelen todennäköisesti vielä ennen lähtöä uudessa reissublogissa.

Missä mennään

Reissun alkuun on kolmisen viikkoa enkä ole ottanut kummenpaa stressiä lisävalmisteluista. Osaksi johtunee varmaan siitä, että kyseessä on nyt jo kuudes pitkä reissu viiden vuoden aikana. Uuden passin hain viime viikolla. Olipa helppo keissi.. valokuvassa käynti, anomus netissä ja tekstiviestin pohjalta hait sitten passin lähikaupasta. Lentolippu on plakkarissa. Menomatkalla on neljän tunnin paussi Dohassa ja palatessa koko yö samassa paikassa. Onneksi on tuo Priority Pass viime vuodesta jo tuttuun Dohan lentokentän loungeen. Viisumia en lähtenyt nyt hankkimaan ollenkaan vaikka muutama kysymysmerkki on vieläkin sen tarpeesta. Olen laskeskellut, että mikäli jollakin maarajalla viisumi vaaditaan niin sen pystynee hankkimaan paikan päältä tai sitten keskustelupalstojen mukaan Georgetown on tarpeen vaatiessa hyvä viisumin hankkimispaikka, joten muutamia passikuvia messiin.

Eläminen Thaimaassa ja Malesiassa on liki samanhintaista eli edullisia ovat kumpikin. Viime talven reissusta jäi dollareita yli, joten ne ja muutama sata euroa matkaan, pari luottokorttia ja tarpeelliset matkadokumentit föliin. Kummastakin maasta hommasin e-matkaoppaat IPadiin ja tilasin Thaimaan kartan netistä. Muilta osin hankkinen kartat paikan päältä. Fillarinavigaattorina jatkanee PikkuG. Tosin olen tilannut ennakkotilauksena jo alkukesästä uuden mielenkiintoisen Hammerhaed Karoon. Sen toimitukset ovat vasta alkaneet ja pelkään, ettei upouusi navigaattori ehdi tälle reissulle. Senpä takia ostin edullisesti Fillaritorilta käytetyn Garmin 800 Edge (sama laite kuin viime reissulla hajonnut PikkuG). Karttapohjakin (SouthEast Asia) löytyy viime reissun jäljiltä. Sain sen viime talvena karttasponsoriltani Geotrim Oyltä.

Blogi sai hautua pari päivää. Nyt eletään torstaita 14.12. Kävin pari päivää sitten kirjoittamani tekstin läpi. Harmi etten saanut noihin kuviin jostakin syystä kuvatekstejä. Osa kuvista on omiani ja osa netistä hankittuja julkaisuvapaita Pixabay-kuvia Malesiasta. Thaimaan & Malesian reissun alkuun on nyt aika tarkkaan kolme viikkoa. Joulu on ensi viikon lopussa ja sitten viikon päästä on vuoden vaihde. Sitten tavarat kasaan ja matkaan…

Taidan laittaa tämän postauksen nyt jakeluun. Muutama bloggaus tullee vielä lähiaikoina uuden reissublogin muodossa, jota sitten yritän päivitellä reissulta käsin. Tulkaahan mukaan matkalle!

Club La Costa World ja 12 000 km taika

Ovatpa sormet olleet pitkään pois bloginäppäimiltä… Edellinen Fillarantti reissaa ja bloggaa-postaus on seitsemän kuukauden takaa. Toki sosiaalinen media varsinkin Facebook-kommentoinnit ovat päiviensä ”kauraa”, mutta varsinainen bloggaus on jäänyt. No otetaanpa niskasta kiinni. Varsinkin kun seuraava Fillarantin fillarireissu ”taas” Kaakkois-Aasian on alkamassa puolentoista kuukauden päästä. Mutta ei siitä nyt sen enempää vaan tästä huomenna päättyvästä Costa del Solin reissusta vaimon ja (fillarin) hiukan lisää.

Mijaksen vuorikylässä Fenix-kaunottaren kera

Näkymä ylhäältä Ojenin vuoristokylään

Oma kokemukseni on, että ennen omaa fillarireissua pitää vaimoa tuulettaa ulkomailla. Olemme nyt olleet kolme viikkoa täällä Fuengirolan kupeessa Mijas Costassa sijaitsevassa Club La Costa Worldissa (CLC). Yhden ärsykkeen reissulle antoi lomaosakeviikkojemme talletustilanne (Interval International on ehkä paremmin tunnetun RCI:n vastinelomaorganisaatio). Viikkoja oli kertynyt ja käytimme tähän vaihtoon kaksi talletettuja viikko ja yhden bonusviikon. Toki muitakin ärsykkeitä oli…Suomen räpäkelit, halu lämpimään ja taisi tuo otsikossakin näkyvä 12000 km jotain vaikuttaa. Olen viidettä vuotta eläkkeellä ja näin vuosina fillari on liikkunut noin 55000 km. Kahtena viime vuonna olen jäänyt muutamia satasia vaille tuon edellä mainitun raja-arvon. Nyt reissuun lähtiessä puuttui vajaa nelisen sataa kilometria.

Vaimoni kanssa Malagassa

Koska kyseessä on Fillarantti-sarjan blogipostaus, en aio kovin tarkasti paneutua koko lomamatkan sisältöön vaan yritän tuoda esiin pyöräilynäkökulmaa täältä Espanjan eteläkärjessä. No kuvat toki valottavat olosuhteita muiltakin osin. Yleisesti ottaen pyöräily on huomioitu hienosti kaupunkikuvassa. Erillisiä pyöräteitä on liki joka kaupungissa. Oheiset kuvat ovat Torremolinoksesta ja Malagasta, missä on myös kaupunkipyöräjärjestelmä.

Aluksi hiukan pyöräilijän kritiikkiä Costa del Solista fillarireissun kohteena. Paljon parempia maantiepyöräkohteita löytyy monin paikoin. Täällä on tosi vilkas rantatie Gibraltarilta Malagaan. Varsinkin Fuengirolan ja Marbellan välinen osuus on liikenteellisesti kamala, koska sitä ei voi kiertää. Sen sijaan Fuengirolasta Malagaan löytyy vaihtoehtona nauhakaupunkien läpikulkeva rantatie / katuverkossa, missä ajaminen on paljon miellyttävämpää kuin A7-moottoriliikennetiellä. Tosin jatkuvat liikennevalot stoppaavat ajoa vähän välein. Ja sitten kun suuntaa sisämaahan päin, edessä on aika rajut nousut heti rannikolta ylös (ainakin tämän ikäiselle huru-ukolle). Tilanne on samantapainen kuin Gran Canarialla (Playa de Ingles, Maspalomas, Puerto Rico), jossa olen ollut fillarin kanssa pari kertaa. Toki siellä rantatie on liikenteellisesti miellyttävämpi kuin täällä Costa del Solilla.

Mutta mutta tämä Etelä-Espanjan ihana ilmasto. Nytkin marraskuussa on jatkuvasti päivälämpötila ollut parinkymmenen asteen paremmalla puolella eikä vettä ole tullut juuri lainkaan. Myöskin tuulet näyttävät tähän aikaan vuodessa olevan aika maltilliset (pääosin 1-4 m/s). Toki tiesin Costa del Solin liikenneolosuhteet usealta aiemmalta reissultani tänne, mutta oikein löytänyt sopivia lomaosakevaihtoja muilta sopivan lämpimiltä alueilta. Näillä mennään tai oikeastaan on melkein menty. Huomenna iltapäivällä Norwegian vie takaisin kotiin…

Entä sitten tuo 12000 kilometriä? Vaimoni syntymäpäivä on 10.11. Samana päivänä ajoin lyhyen 56 kilometrin lenkin, jolloin kuutisen kilometriä ennen majapaikkaan ajoa napsahti renkaan alla 12000 fillarikilometrin merkkipaalu. Aika maltillisesti olen ollut tällä reissulla fillarilla liikkeellä vain parin kolmen päivän välein, koska vaimo ei tätä hullutusta harrasta. Tällä reissulla on kilometrejä kertynyt vain 535 km ja ne ovat elämäni hitaimmat maantiepyöräkilometrit. Aikaa niihin on mennyt noin 33 tuntia. Keskari on vain 16,2 km/h…yleensä maantiepyöräkeskarini vuositasolla (5000-6000km) on ollut hiukan yli tai noin 23 kilometriä tunnissa. Nyt ensimmäistä kertaa tänä vuonna keskari tipahtaa osin tämänkin reissun takia jopa alle 22 km/h (5796 km). Toki ikäkin nakertaa vauhtia alaspäin vuosi vuodelta….

Mutta hienoa on ollut fillarin selässä. Suomen viime kesän oikukkaat pyöräkelit ovat korvautuneet täällä. Aurinko hellii ja lämpötilat 20-24 ovat passeleita eikä tuuli sateesta puhumattakaan ole ollut esteenä. Olen ajellut suurimman osan reiteistä vuorille, mutta paljon katsellut myös ihan näitä lähiympäristön nauhakaupunkeja, Fuengirola, Marbella, Benalmadena, Torremolinos ja Malaga. Vuorilla ovat tutuksi tulleet mm. Mijaksen ja Ojenin idylliset vuoristokylät, aitoespanjalainen Alhaurin de Grande, Coin, Mondo etc. Yhtenä päivänä ajoin rantatietä Malagaan ja hyppäsin paikallisjunaan, joka ei tällä kertaa vienyt matkalukemisena olleen Therouxin kirjan mukaisesti Patagoniaan vaan sisämaan Aleroon. Sieltä vuoron perää laskettelin ja kiipesin fillarilla tänne rannikolle; toki loppu oli laskua. Kliffaa hei ja elämä on laiffia!

Pannaan nyt koko vuoden lukematkin esille. Käytössä on ollut kolme tai oikeastaan neljä fillaria. Maantiepyörä (Ridley Fenix), reissupyörä Trek 720D-cyclo, tavallinen maasturi (pois myyty Merida ja osan vuotta White SE Comp Cliff sähkömaasturi). Tilastoinnin yhteenvedot on hoitanut maanmainio HeiaHeia-liikuntaportaali, missä on symbolit eri pyörätyypeille.

Vuosi 2017: 1.1. – 18.11.2017 / HeiaHeia

Maantiepyörä: 76 kertaa, 272 tuntia, 5796 km

Reissupyörä: 51 kertaa, 190 tuntia, 3504 km

Mtb/e-mtb: 130 kertaa, 152 tuntia, 2855 km

================================================

Yhteensä: 257 kertaa, 614 tuntia, 12155 km HeiaHeia 695 liikuntakertaa / 1141 tuntia

Tällä kertaa emme vuokranneet ollenkaan autoa. Matkat lentokentältä hoituivat taksilla, lomakohteessa oli ilmainen puolen tunnin välein kulkeva kumipyöräjuna, paikallisjunalla pääsi kätevästi Malagaan ja bussilla taas Fuengiorolan keskustaan. Pari kertaa isommat ostokset kulkivat taksin kyydissä parin kilometrin päässä sijaitsevasta alueen suurimmasta Miramar Shoppingcenterista majapaikkaan. Mutta yleensä reppu selkään ja jalkaisin….

Malagassa tuli käytyä pari kolme kertaa. Helsingin kokoinen Andalusian pääkaupunki tarjosi koko liudan museoita, oli Picasso-museota ja pari kolme muutakin tuli tsekattua vaimon kanssa. Muuten tuskin Fillaranttia olisi noihin saanut houkuteltuakaan;)

Kolmen neljän kilometrin päässä oleva Asukasluvultaan suurin piirtein Hämptonin kokoinen Fuengirola tuli tutuksi moneen kertaan jalkaisin ja pyörän selästä.

Mijaksen vuoristokylässä kävin fillarilla kaksi kertaa. Aikamoinen kiipeäminen sinne. Muutama kerta piti hypätä pyörän selästäkin pois…liian jyrkkiä tämän ikäiselle äijälle!

Malaga ja Malagan lähikaupungit, hieno Alhaurin de Grande ja A.de.Torre ym. tarjosivat mukavia kuvakulmia. Alhaurin Golf-kenttä on jäänyt muistoihin. Siellä tein ensimmäisen hole-in-oneni 5.11.1998. Pitihän paikka käydä fillarin kera katsomassa.

Kaikki hauska loppuu aikanaan. Niin tämäkin reissu. Aamupäivällä putsasin ja pakkasin Fenix-kaunottaren lentokuntoon. Aamulla on vielä aikaa viimeistellä noista pakkauspuuhia. Taksi on tilattu klo 11 viemään meidät lentokentälle….

Kotona alkavat uudet puuhat. Passi pitää uusia ja alkaa suunnitella seuraavaa Fillarantin pyöräreissua. Lentolippu on hankittu Bangkokiin, mistä on tarkoitus ajaa Etelä-Thaimaan läpi Malesiaan. Reitti ja yksityiskohdat ovat vielä kokonaan auki, mutta niistä lisää hieman myöhemmin…

Taidanpa julkaista tämän samantien tarkistamatta, jotta pääsen tekemään ruokaa vaimolle… (no illalla korjasin pahimmat virheet)

LIITE: Laitan loppuun vielä liiteosuuden, missä näkyvät Costa del Solilla ajamani pyöräreitit:

Reitit on rekisteröity puhelimen Ridewithgps-apsilla. Ne voi myös aukaista oheisesta linkistä, jolloin näkyy myös reitin korkeusprofiili ja numeerisia tietoja. Olkaa hyvät mikäli kiinnostaa…

Tiistai 31.10.2017: Check out my Trip https://ridewithgps.com/trips/18767034

Torstai 2.11.2017: Check out my Trip https://ridewithgps.com/trips/18807330

Sunnuntai 5.11.2017: Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/18877278

Tiistai 7.11.2017: Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/18914158

Perjantai 10.11.2017: Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/18967880

Maanantai 13.11.2017: Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/19029123

Torstai 16.11.2017: Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/19084094

Perjantai 17.11.2017: Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/19100606

Reilu viikko on lusittu Mallorcalla

Jo neljäs kevät peräjälkeen fillarileirillä täällä Mallulla ja Galaxissa! Alkaa jo tuntua lusimiselta…sen verran tuttuja ovat tiet ja hotellin henkilöstö. Toki tuo lusiminen kokonaan positiivisessa merkityksessä. Viikko on ollut ilmoiltaan aivan loistava. Tosin eilen alkoi hiukan tuuli puhaltaa ja ennuste näyttää alkavalle viikolle myös tuulta. Mutta tähän mennessä on tehty istumatyötä pyörän selässä 22-26 asteen lämpötiloissa ja aika kevyen tuulen vallitessa.

Sympaattinen budjetti-hotelli Galaxia. Yhden hengen huone puolihoidolla 18 vrk noin 420 euroa, ei paha!

Hotelli Galaxia alkaa tuntua jo toiselta kodilta. Pedro, pikku-Pedro ja hotellin johtaja ja muu henkilöstö ovat vuosien mittaan tulleet hyvinkin tutuiksi. Alkuviikosta oli hiukan ongelmia hotellin Wi-Fi-yhteyden kanssa, mutta nyt jo muutama päivä sitten  ongelma poistui. Itse asun sattumalta samassa huoneessa 411 kuin viime keväänäkin.

Kahvi on fillaristin polttoainetta… Sepon kanssa kahvilla Petrassa.

Meitä tuli neljä fillaristia Galaxiaan viime sunnuntain Norwegian-kyydillä. Marja ja Ossi ovat pääosin ajelleet omia reittejään ja Seppo ja Fillarantti omiaan.  Nyt seuraavana 16.4. sunnuntaina Marja ja Ossi lähtivät vuorilenkille ja allekirjoittanut jäi Sepon kanssa kotimiehiksi odottamaan lisätulijoita, joita tullee kymmenkunta tämän päivän Norwegian kyydillä. Aamiaisen jälkeen raivasimme Sepon kanssa alakerran talliin lisätilaa pyörille. Tallista oli muodostunut hotellin remonttitarvikkeiden säilytys- ja kaatopaikka. Reilussa puolessa tunnissa nostelimme tavaroita tavaroiden päälle ja saimme raivattua pyörien säilytystangon verran lisätilaa ainakin kymmenelle pyörälle.

Tässä vielä lähtötunnelmissa Helsinki-Vantaalla. Oikealta Ossi, Marja ja Fillarantti. Kameraa käyttää Seppo.

Teen tästä eteenpäin kuvakertomuksen päivittäin enkä lähde ajoista kertomaan sen kummempia vaan laitan reitit ja kuvia näkymään.



Tuttua rantamaisemaa jo aiemmilta reissuilta. Port de Pollensan niemeä ja sen takana Formentor.




Maanantai 10.4.2017:   104 km / # 104 km, Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/13865751




Petran aukiolla kahvilla. Kuvaaminen kännykameralla oli kirkkaudesta johtuen toivotonta. Tuossakin varmaan olen tähdännyt leidipöytään, mutten osunut kuin osittain;)




Tiistai 11.4. 2017 :  109 km / # 213 km, Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/13885329







Llucin nousu lähtee Caimarista kapuamaan pikku hiljaa ylös ja muuttuu myöhemmin serpentiiniksi




Tässä ollaan jo aika ylhäällä ja taustalla näkyy vuorimaiseman takana meri




Vihdoinkin ylhäällä Llucin nousun jälkeen Coll de Sa Batalla 576 m.




Jo paluumatkalla Pollensan ja Puerto Pollensan kautta kohti Alcudiaa ja majapaikkaa Can Picafortissa






Keskiviikko 12.4.2017 : 101 km / # 314 km,  Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/13903122







Päätieltä erkanee kiva 3411-pikkutie Muroon. Kuvassa leidit miettivät mennäkö Santa Margalidaan vai pysyä 3411-tiellä. Itse ajoin suoraan Muroon…



Nämä iloiset koululaiset tapasin viehättävässä Marian pikkukaupungissa. Pidettiin yhdessä pieni englanninkielen harjoitussessio…
Paluumatkalla Petrasta ylänkötieltä Ma-3330 avautuu hyvät maalaismaisemat. Taustalla kaukana näkyy komea Tramentuna-vuorijono.



Sineussa oli keskiviikkona markkinat. Mallorcalla kaupunkien markkinapäivät on jaksotettu eri viikonpäiville.



Uskollinen Ridley Fenix-pyöräni on jo toista kertaa Mallorcalla. 52/36 edessä ja 11-32 takana sopivat hyvin vanhan papparaisen välityksiksi.
Paluumatkalla poikkesin Son Serra de Marinan rannalle



Mallorcalla on paljon tieverkostoa. Pikkutietkin on yleensä päällystetty ja niitä on mukava ajella. Liikennekulttuuri on hyvin pyöräilijä-ystävällistä.




Torstai 13.4.2017 : 108 km / 422 km,  Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/13920564







Torstaina olin liikkeellä Sepon kanssa. Peter Selinin sanoin kokenut ketjun pyörittäjä Seppo Rantala Lahdesta.




Markkinoita on eri viikonpäivinä…nyt en edes muista missä tämä. Taisipa olla Incassa!
Samma här ..sano saksalainen! 😉

Ja matka jatkui kohti Binisalemnia… tämän olen kuvannut jo ainakin kolmena vuonna perä jälkeen;)
Binisalemissa törmäsimme sattumalta Marjaan ja Ossiin, jotka olivat jo pois lähdössä.
Binisalem… edelleen.
Binisalemn edelleen…kauniita yksityiskohtia lähelle pääsi pikkutelellä;)





Perjantai 14.4.2017:  103 km / # 525 km, Check out my Trip.  https://ridewithgps.com/trips/13938596





Pääsiäisen aikaan kelit olivat todella kohdallaan Mallorcalla!



Pitkänä perjantaina ajoimme Sepon kanssa Felanitxiin ja tarkoitus oli käydä porvoolaisen pyöräilijän Oscar Stenströmin muistopaikalla.
Keskustan pääaukiolla oli menossa tulevan illan kuvaelmana liittyvä harjoitus




Oscar Stenström menehtyi pyörälenkillään tässä paikalla kaksi vuotta sitten. http://www.kestavyysurheilu.fi/pyoraily/8786-oscar-stenstrom-menehtyi-yllattaen-pyoralenkilla
Viime vuonna veimme Sepon kanssa Suomen lipun paikalle, mutta aika oli vienyt sen pois. R.I.P. Oscar!




Pois ajaessa tuli vastaan kovin tuttu risteys Manacorin tiellä.






Lauantai 15.4.2017: 65 km / # 590 km,  Check out my Trip. https://ridewithgps.com/trips/13960002


Lankalauantaina tein vain lyhyen lähilenkin…Alcudiasta Pollensan kautta
”Campanetiin vievä Metsätie” on yksi suosikkiteistäni. Rauhallinen ja kaunis luonto kohtaa vuoriston.
Hampurilaiskahvit Campanetiin aukiolla kruunasivat päivän lenkin.



Sunnuntai 16.4.2017.  62 km / # 652 km, Check out my Trip https://ridewithgps.com/trips/13986907





Sunnuntaina saimme kaivattuja lisävahvistuksia Galaxiaan. Noin kymmenkunta RCT-pyöräilijää tuli aamukoneella.


Arianyssa oli kortteliajot, joita satuin sattumalta paikalle todistamaan.

Pyöräkilpailua oli seuraamassa runsaasti yleisöä. Kaikenikäisiä ja myös perheitä. Kädet kävivät ja temperamenttia oli…

Maanantai 17.4.2017.  105 km / # 757 km, 

Check out my Trip https://ridewithgps.com/trips/14004761 ja https://ridewithgps.com/trips/14007833










Alerossa oli taukopaikka ennen vuorille nousua. Pyöräilijöitä oli paljon kaikkialla.


Alerosta lähtee nousu ensin Orientille ja sieltä Coll d Honorille. Matkaa noiden kahden vuoren kautta Bunyolaan on 17 hikistä kilometriä.




Lasku liki kuudesta sadasta metristä Bunyolan noin kahteen sataan metriin tapahtuu nopeasti, mutta jyrkissä serpentiinimutkissa saa olla tarkkana. Bunyolan pikkukaupunki näkyy alhaalla.

Palmassa ajelin iltapäivällä toista kymmentä kilometriä nähtävyyksien perässä. Eivät laskeneet Fillaranttia Plaza de Torolle.
Koska Palman käynti osui toiselle pääsiäisen pyhälle, liikenne oli aika hiljaista ja muutenkin väkeä oli vähän liikkellä vielä iltapäivällä.

Palman La Seu-katedraali on yksi komeimmista rakennuksista. Vertaista saa hakea kauempaakin.




Tiistai 18.4.2017. 101 km / # 858 km, Check out my Trip https://ridewithgps.com/trips/14029815






Tiistaina ajoin yksin Sineun ja Montuirin kautta Porreresiin. Noita Montuirin jyrkkiä katuja olisi talvipakkasella hankala kulkea…
Pienen ruokatauon pidin Porreresissa tuon kirkon viereisessä ravintolassa.
Hintataso ja syömisten ja juomien laatu täällä Mallorcalla on edullinen. Tämä setti Baguette, Cola ja Café con leche oli yhteensä viisi euroa.
Samassa katuravintolassa Porreressa olivat nämä kaksi työpäivänsä jo päättäneet kaverit hiukan juomapäällä. Kädet ja suu kävivät….
Porreresista ajelin Managorin kautta itärannikolle ja pistäydyin vielä ennen ”kotiin” ajoa Son Serra de Marinassa pikku olusella. Olipa herkkua!

Tänään on keskiviikko eli reilu puolet Mallorcan tämän kevään fillarilomasta on lusittu. Yhdeksän päivää on tullut oltua peräjälkeen maantiellä. Kilometrejä on kasassa nyt 858 km ja nousumetrejä 8973 yhdeksän ajopäivän aikana. Lämpötila on ollut joka päivä yli kahdenkymmenen. Tänään on ensimmäistä kertaa alle kahdenkympin noin 17-18 astetta ja kovahko noin 10-12 m/s tuuli, joten tänään on itselläni ensimmäinen fillarivapaa päivä. Hammassärky on vaivannut jo useana päivänä. Kävin jo aamulla pari kolme hammasklinikkaa läpi, mutta kaikki olivat kiinni aamupäivällä. Lähiklinikan pitäisi avautua 16:30, joten sinne on raahauduttava, koska mikään mieluisa tehtävä se ei minulle ole. Mutta ei noita särkylääkkeitäkään viitsi jatkuvasti popsia ja syöminenkin tuolla kipeällä kulmahampaalla on vaivalloista. Josko saisi tuon hampaan kuntoon viimeiseksi viikoksi. Laskeskelin, että huomisesta on jäljellä vielä seitsemän kokonaista päivää ennen kotiin paluupäivää.

Fillarantin liikuntavuosi 2016 – tilinpäätös

Viime kevään Mallorcan reissu oli kolmas peräkkäisinä vuosina ja ensi keväänä taas.
 
Uudenvuoden aaton iltapäivällä ajelin vuoden viimeisen fillarilenkin tosin lyhyen sellaisen. Maasturilla tuli polkaistua kuntosalille ja takaisin. Pyörämatkaa ulkosalla kertyi tänä vuonna yhteensä 11 360 km. Viime vuoden ennätyslukemastani jäin vajaan kolmisen sataa kilometriä (11650 km). Pääajokit olivat 1. Ridley-Fenix maantiekaunotar jolkutteli 5851 km (6150 km), 2. Corratec-matkaratsu ja uusi Trek- cyclocrossari taivalsivat 5166 km (4557) km ja 3. Merida-maasturi samosi 343 km (943 km). Totuuden nimissä pitää vielä lisätä, että 2.osiossa on ehkä noin 400-500 kilometriä vaimon sähköpyörällä, mistä on tullut mainio perheen kauppakassi.


Oheisesta IPadin ruudusta ottamastani kuvasta näkyvät vuoden 2016 kirjatut fillarivolyymit. Taulukko on koottu HeiaHeiasta, jota olen käyttänyt vuodesta 2010 alkaen. Kuvasta voi lukea kunkin pyörätyypin ajokerrat, nettoajotunnit ja kilometrimäärät. Noista kolmesta muuttujasta on laskettu keskinopeus ja ajokerran keskipituus.
Hieman alempana ovat sisäpyöräilyyn liittyvät faktat. 

                                                             Tähän hauskaan fillarijoulukorttiin törmäsin Facebookissa



Spinningpyörää käytän lähes joka aamu ”kropan ja mielen herättelyyn”. Samalla yleensä luen aamulehden tankoon kiinnitetyn telineen päällä kirkasvalolampun valossa. Toki joskus tulee tehtyä muutenkin spinningharjoituksia, tosin lähinnä palauttavana lenkkien jälkeen.

                                                                          Mainiot TCC-tankohanskat ovat talvipyöräilyn tae


Trainerina minulla on BKOOL, missä yleensä poljen maantiepyörää tai cycloa. BKOOL-on siitä loistava traineri, että noin kympin kuukausimaksulla saa käyttöönsä liki puoli miljoonaa virtuaalireittiä. Siltikin aika puuduttavaa hommaa tuo on, joten aina kuin mahdollista ulos ajamaan. Viime talvena traineriajot jäivätkin kovin vähiin.

                                                                                  C2-soutulaitteen hankin vuonna 2008 
 

 Concept C2-soutulaite on mainio koko kropan vahvistaja. Takavuosina sitä tuli käytettyä hyvinkin runsaasti ja myös tavoitteellisesti. Viime vuosina soutu on jäänyt valitettavan vähille vaikka laite on omassa ”Paincave-alakerrassani”.
  

Fillarantin alakerta ”Paincave”, missä vasemmalta BKOOL-traineri, C2-soutulaite ja Bodybike-spinningpyörä
 



Liikunnat kirjaan HeiaHeia-sovellukseen. Olen tehnyt sitä säännöllisesti jo vuoden 2010 lopusta alkaen. Pyöräkilometrit tallennan Ridewithgps-apsilla ja muissa lajeissa käytän yleensä Sportstracker-apsia. 
 

                    HeiaHeia on erinomainen suomalainen liikunta-alusta, minne voi koota erilaiset liikunta-aktiviteetit 


HeiaHeian kokonaissaalis vuonna 2016 oli 1228 kirjattua liikuntatuntia (3,4 tuntia/vrk ja 834 (2,3 krt/vrk) liikuntakertaa. Viime vuodesta suoritukset tippuivat aikalailla, kuten allaolevasta taulukosta voi lukea. En ole ehtinyt analysoida syitä, mutta ainakin paljon aikaa kuluttava golfin peluu on viime vuosina vähentynyt jatkuvasti. Kokonaisuutena aika hyvin viisi viimeistä vuotta ovat olleet veljeksiä.

  • Vuosi 2011: 793 kertaa /1075 tuntia
  • Vuosi 2012: 1003 kertaa /1296 tuntia
  • Vuosi 2013: 823 kertaa /1356 tuntia
  • Vuosi 2014: 885 kertaa /1297 tuntia
  • Vuosi 2015: 909 kertaa / 1336 tuntia
  • Vuosi 2016: 834 kertaa / 1228 tuntia


Koulutuskuntayhtymä Tavastian hyvässä kuntosalissakin on aina silloin tällöin on tullut käytyä lähinnä rospuuttoaikoina. Valitettavasti syksyn aloitus siirtyi aina joulukuulle asti.
                                                                           Joulun pyhinä Tavastian salilla oli hyvin tilaa

 

Fillari oli vahvasti pääosassa myös vuonna 2016
, kuten jo parina edellisenäkin vuonna. Tilaa pyöräily on pikku hiljaa nakertanut golfin peluulta. Ennen vuotta 2013 pelasin joka vuosi 100-120 kierrosta kaudessa, kunnes eläkkeelle siirtymisvuotena innostuin uudelleen pyöräilystä ”eläkepolkaisuni” myötä. Siitä lähtien olenkin tehnyt joka vuosi ainakin yhden pidemmän pyöräreissun. Allaolevassa kuvassa Fillarantti poseeraa Sri Lankan ympäriajon merkeissä.

        Viime helmikuun noin 1800 km Sri Lankan ympäriajo onnistui mainiosti huippuhelteistä huolimatta


Fillarantin pidemmät pyöräreissut:

  • 2013: Rooma-Hämpton- pyöräreissu,      www.fillarantti.wordpress.com 
  • 2014 Balkanin&Turkin- pyöräreissu,        www.fillarantti3.wordpress.com 
  • 2015: Espanja&Marokko-pyöräreissu,      www.fillarantti4.wordpress.com
  • 2016: Sri Lankan-ympäriajo,                    www.fillarantti5.wordpress.com   


   

                                             Kotikenttäni on mukava ja hyväkuntoinen Tawast Golf…toki kävellen!

  
Näin fillari on nakertanut golfin peluulta aikaa ja innostusta!

  • Vuosi 2012: golf 100 kierrosta / fillari 2386 km
  • Vuosi 2013: golf 79 kierrosta / fillari 9282 km
  • Vuosi 2014: golf 67 kierrosta / fillari 10539 km
  • Vuosi 2015: golf 40 kierrosta / fillari 11650 km
  • Vuosi 2016; golf 32 kierrosta / fillari 11360 km 



                        
                                             Sentään yksi rengasrikkokin osuus tälle vuodelle joulukuun alusssa Deniassa
 


Pieni taaksepäin katsaus vuosikelloon 2016:

 

Kokonaisuutena vuosi 2016 oli hyvä
. Liikuntamäärä on vakiintunut noin 1200-1300 tuntiin, vaikka edellisestä vuodesta jäinkin jälkeen.  Pyöräily oli vahvasti esillä kuten edellisinäkin vuosina. Vuoden 11360 ulkona ajettua kilometriä taitavat olla jo 68-vuotiaalle vanhalle diesel-koneelle perushuollon paikka. Toisaalta paikat ovat hyvin sietäneet liikunnan eikä mitään isompia ongelmia ole tullut vastaan. 
                                                    Toimituksen huomautus: Kuva on jo muutaman vuoden takaa Teekkarikylästä



 
Tammikuu oli peruskuntoharjoittelua….spinning, sisäpyörä, kuntosali ja kävely ja Merida-maasturi olivat päällimmäiset liikunta-aktiviteetit.

Helmikuu kului Sri Lankan ympäriajon merkeissä. Noin 1800 kilometriä tuli polkaistua saaren kiertäen ja lisäksi sisämaan vuori- ja teen kasvatusseutuja katsellen. Kulkuvälineenä oli kokenut Corratec-matkaratsu. http://www.fillarantti5.wordpress.com

Maaliskuu oli taas kotimaan kuntoiluun palaamista…peekoota kuten tällainen vanha dieselkone yleensäkin. Spinning, muutama soutukerta, kuntosali, kävely ja pihapiirin hyötyliikunta. Uusi matkapyöräkin tuli hankittua Trek-cyclo.

                   
                                                              Helmikuu menikin Sri Lankan ympäriajon merkeissä…           


Huhtikuussa oli vuorossa jo perinteeksi muodostunut Mallorcan fillarileiri RCT-porukan kanssa. Kolmisen viikkoa ja reilu tuhat kilometriä kertyi Fenix-maantiekaunottaren mittariin.

Toukokuussa pääsi sitten jo tosi teolla fillarin satulaan Suomessakin. Kuntosali, spinning, kävely, muutama kierros golfia ja pihahommat olivat mukavaa vaihtelua. Toukukuun puolivälissä oli Keravan Kevätpolkaisu ja touko-kesäkuun taitteessa tuli piipahdettua Tartossa ajamassa Rattaralli Tartu.

Kesäkuu olikin sitten jo aikamoista fillarin dominointia, toki golfkentällä tuli pari kolme kertaa viikossa piipahdettua. Juhannuksen jälkeen tein neljän päivän pikavierailun Viroon uuden Trek-matkaoriini koereissun merkeissä. Siellä mittariin kertyi noin 450 kilometriä ja normit reissukamat mukana. Toki aamuspinning oli ohjelmassa aamuisin.

                  
                     Kesäkuussa piti käydä kokeilemassa uutta Trek-matkaoria Viron reissussa. Hyvin pelitti…!



Heinäkuu meni taas vahvasti pyörälenkkien merkeissä. Fenix-maantiekaunotar sai kyytiä. Aamuspinning ja kodin hyötyliikunta sekä golfkierrokset kuuluivat pyöräilyn oheen. RCT-porukan kanssa ajoimme reilun kolmen sadan kilometrin kahden päivän Päijänteen ympäriajon 23.-24.7.2016.

Elokuussa jatkui sama meno…lähinnä maantiepyörä, aamuspinning, golf ja hyötyliikunta. Hämeenlinnan Pyöräilijöiden kanssa tapasimme aamukahvin merkeissä ja 26.8. oli Valopyöräily järven Vanajaveden lahden ympäri.

Syyskuu jatkui normimenolla, pyöräily, aamuspinning, golf ja hyötyliikunta. Vaimon kanssa olimme helleviikon Budapestissa, missä tuli käveltyä aika paljon.


       Vasen kuva RCT-Päijänteen ympäriajosta.                                      Oikea kuva golfin tulevaisuuden toivot TawastGolfin SM-kisoissa


Lokakuu oli pyöräilyä (maantiepyörän ohella tuli cyclo kelien mukaan), golfia, aamuspinningia ja hyötyliikuntaa. Taas sai vaimoa ulkoiluttaa viiden päivän osalta vuorostaan Prahassa. Taas runsaasti kävelyä

Marraskuussa kelit alkoivat jo kylmettyä ja kostua, mutta fillari liikkui edelleen. Aamuspinning, muutama soutukerta, kävely ja hyötyliikunta olivat muita liikunta-aktiviteetteja. Marras-joulukuun taitteessa olimme vaimon kanssa Costa Blancalla kahden viikon reissulla Deniassa. Sinne sain ujutettua Fenix-maantiekaunottareni mukaan ja sen mittariin kertyivät noin 500 vuoden viimeistä maantiekilometriä.

Joulukuu on liikunnan rospuuttoaikaa. Sisällä aamuspinning, muutama soutukerta ja kuntosalille pääsin vasta nyt. Ulkona muutamia fillarilenkkejä, maasturilla nastat alla liukkaalla ja aika paljon pitkiäkin kävelylenkkejä.

                    
                       Vaimon ja Fenix-maantiekaunottaren kanssa Costa Blancan maisemissa joulukuun alussa
 



Uusi vuosi ja uudet kujeet. Vuodelle 2017 laitan viimevuoden toteuma peilaten seuraavat volyymitavoitteet. Voi sitten katsoa, miten on käynyt.

Liikunta yhteensä 1250 tuntia.              Vuosi 2016: toteuma 1228 tuntia

Ulkona ajoa 500 tuntia / 10 000 km.    Vuosi 2016: toteuma 560 tuntia / 11360 km

Sisällä spinning 200 tuntia.                    Vuosi 2016: toteuma 243 tuntia

Golf 40 kierrosta.                                        Vuosi 2016: toteuma   32 kierrosta

Kävely 1000 km.                                           Vuosi 2016: toteuma 901 km

Paino 31.12.2017 alle 95 kg.                      Vuosi 2016: toteuma 99,4 kg….HUH!

                                                            Petriina-tytär ja Miska ja Marius isänpäivänä tervehtimässä

 
 

 

Vuotta 2017 on jo hieman viitoitettu…

Tammikuun puolivälin jälkeen on alkamassa uusi Fillarantin Kaakkois-Aasian fillarireissu. Lentolippu on jo hankittu Saigoniin (Ho Chi Minh) ja alustavan reittisuunnitelman olen laatinut. Ajatus on tehdä ehkä noin vajaan 3000 km rundi Vietnamin itärannikkoa ylös päin ja Laosin sekä Kambodzan kautta kiertäen palata takaisin Saigoniin. Uusi Trek-matkaori lähtee nyt ensimmäistä kertaa tositoimeen!

                                                   Kaakkois-Aasian fillariseikkailu on jo ihan lähellä ja tehtävää vielä paljon…




Huhtikuussa
on taas RCT-porukan kanssa perinteinen Mallorcan fillarileiri. Siitä lähtee maantiepyöräkausi käyntiin ja varmaan sen jälkeen ovat jo Hämptonin golfkentätkin pelikunnossa…

                
             Näin mukavaa oli viime keväänä RCT-porukan kanssa Mallorcan leirillä huhti-toukokuun vaihteessa
 

Itsenäisyyspäivän aikaan Costa Blancalla

                
Eipä ole pitkään pitkään aikaan tullut blogattua…oikein yllätyin, kun katsoin edellisen postauksen ”Narvan mailta” olleen viime heinäkuulta. Nyt on vietetty ensimmäinen Suomen itsenäisyyspäivä ulkomailla. Vaimo oli huolissaan näkeeköhön siellä linnanjuhlia. No taisin tehdä reissun ykköstyön, kun kaivoin IPadista YLEAreenan ja sieltä itsenäisyyspäivän ohjelmaa tuli aamusta iltamyöhään ja vaimo tapitti sitä tyytyväisenä…sain paljon anteeksi entisiä ja toivottavasti vähän tuleviakin.

 

Asumme Deniassa mukavassa apartment- asunnossa vielä muutamia päiviä. Denia on pienehkö kaupunki Costa Blancan rannikolla Alicanten ja Valencian puolivälissä. Kumpaankin on matkaa noin sata kilometriä. Aluetta mainostetaan manner-Espanjan säävarminpana. Televisiosta on viime päivinä näkynyt kauheita tulvakuvia Malagan seuduilta muutama sata kilometriä etelämpänä. Kyllä täälläkin on sadekuuroja ollut, muttei mistään tulvista ole tietoa. Oikeastaan yhtenä ainoana päivänä, kun ajoimme miljoonakaupunki Valenciaan, oli oikeaa kaatosadetta. Lämpötilat ovat olleet tasaisesti 15-17 asteen vaiheilla. Onhan nyt jo joulukuu, joten mitään helteitä ei odotettukaan. Panen tuohon lyhyen esittelyn Deniasta ja pikkuvideokin siinä taitaa olla.  https://www.espanja-loma.fi/Denia


 

Maantiepyöräni (Ridley Fenix-kaunotar) pakkasin vaimon alkuvastusteluista huolimatta mukaani ja se matkusti turvallisesti Norwegianin lennolla kuljetuslaukussa. Aika vähän olen sillä ajanut…takana on nyt kuusi polkaisua kahteen viikkoon ja kilometrejä hiukan vajaa viisi sataa. Pyöräilykohteena Denian seutu vaikuttaa erinomaiselta. Löytyy reittejä joka lähtöön ja eri vaikeusasteille. Sitä osoittaa sekin, että tähän aikaan vuodesta alue on ammattipyörätallien suosiossa. Vastaan tulleista kolmesta neljästä tallista tunnistin varmasti Astanan ja Katjushan. Etixx tuli vastaan myös eilen … Katjushan ajajat huoltoauton perässä ovat painaneet vuoren rinnettä ylös useampaankin kertaan. Pääsinpä kerran taukopaikalla ottamaan selfienkin joukkueen jäseniä taustalla. Ajamista on toki hillinnyt sekin, että vaimo on ilman pyörää mukana eikä ole viitsinyt joka päivä hypätä pyörän selkään.

Kivahan täällä on Suomen rospuuttoaikaan elellä. Mukavan lämmintä, fillarikelit varsinkin paremmat kuin tähän aikaan Suomessa. Oikein huvitti, kun joku nuorimies oli muuttanut Barcelonaan ja valitti Iltalehti-jutussa yllättyneensä Espanjan sääolosuhteista ja hinnoista. Oli kuulemma Barcelonassa kosteaa ja kylmää ja hinnat alkoholia ja kaurahiutaleita lukuunottamatta Suomen luvuissa. Itse monen Espanja-reissun kokemuksella sanon, että poika voi mennä takaisin äitinsä luo. Kaupan hinnat ovat noin yleisesti 30% Suomea halvemmat ja tuo kylmyys on vähän toispiippuinen juttu. Tällä erää vaikka kelit eivät ole mitään loistokkaita olleetkaan niin noin 15-17 astetta täällä Denian korkeudella koko ajan. Toki Barselona on jo pohjoisempana, mutta olisihan poikaparan tuo pitänyt tietääkin sinne muuttaessaan.
 

Sitten pikkuhiljaa tuohon Fillarantin pyöräilystatukseen… Kun olen julkaissut noita ajoreittejäni Facebookissa, on tullut palautetta, että osa reiteistä on ollut jopa Espanjan ympäriajo-Vueltan reitteinä. Hyväkuntoisia pikkuteitä täällä on paljon ja rannikolta pääsee melkein heti vuorille sisämaahan, missä on paljon reitin valintamahdollisuuksia. Muutaman kerran olen toki kastellut itseni varsinkin vuorilla, missä sadekuurot yllättävät nopeasti. Mukavan lämmintä 15-17 asteen lämpötila on ihan sopiva ajaa vielä lyhyillä pyörähousuilla. Irtohihoja ja tuuliliiviä olen toki käyttänyt ja kypärän alla kevyttä kypärähuppua hiki- ja tuulisuojana.


 

Tuosta kuvarykelmän ensimmäisestä kuvasta on pakko kertoa hieman lisää. Rengasrikko märällä päätiellä tuli eteen. Panin uuden sisärenkaan paikalle ja aikaa kului ehkä reilu 20 minuuttia. Tosin en ollut harjoitellut pitkään pitkään aikaan. Illalla kämpillä yritin muistella. Koko viime vuosi liki 12 000 km meni ilman rengasrikkoja ja muistaakseni myös edellinen vuosi yli kymppitonnin sekin. Aika hyvä tuuri kaikkiaan, tosin nykyiset pistosuojatut renkaat ovat aivan eri planeetalta kuin joskus 1970-luvulla, jolloin pyöräilin myös aika lailla. No varmaan nyt alkaa paukkumaan…;)
 
Koviakin nousuja alueelta löytyy…muutaman kerran vuorilla on tullut vastaan 16%-varoitusmerkki ja käyttämäni Ridewithgps-ohjelma on rekisteröinyt jopa yli 20%:n kaltevuuksia. Pari kertaa on pitänyt jyrkimmässä paikoissa hypätä pyörän päältä poiskin. Mutta siltikin täällä on parempi ajaa ainakin tälläisen vanhan kävyn kuin esimerkiksi Gran Canarialla, missä rantatien jälkeen on liki pelkkää seinää edessä. Täällä maasto on monipuolisempaa  ja mittakaavaltaan inhimillisempää kuin siellä. Osaltaan tuo ammattilaistallien läsnäolo viestii hyvistä harjoitusmaastoista täällä. Kohta puoliin ne siirtynevät lämpimienpien kelien myötä Kanarian saarille.
 

     
En lähde käymään tarkemmin läpi noita ajamiani reittejä vaan panen niiden reittilinkit ja kuvia esille. Reittilinkkiä klikkaamalla voi tarkastella reittiä ja muuttaa mittakaavaa ym. Opin juuri uuden tavan. Otin Riden reittikuvasta valokuvan ja siirsin sen blogikuvaksi, mistä näkee kerralla kokonaisuuden.

Tässäpä reittini…ellei sitten viimeisenä päivänä vielä innostu pyörän selkään. Mieli varmaan tekee, mutta vaimo saattaa olla eri mieltä;)
1. Denia 30.11.2016   https://ridewithgps.com/trips/12099546

img_0058
 

2. Denia 2.12.2016.  https://ridewithgps.com/trips/12122964

img_0059

 
3. Denia 4.12.2016.  https://ridewithgps.com/trips/12145729

img_0061

 
4. Denia 7.12.2016.  https://ridewithgps.com/trips/12176230

img_0062

 
5. Denia 8.12. 2016.  https://ridewithgps.com/trips/12185093

img_0063

 
6. Denia 10.12.2016.  https://ridewithgps.com/trips/12206292



 Eilisestä lauantain 10.12. todennäköisestä viimeisestä ajostani tällä reissulla kerron hieman lisää. Vaikka tuo kuvan profiili ei kuvan mittakaavassa kovin kummoiselta näytä, niin todellisuus oli aika erilainen. Löysin lenkin paikallisesta pyöräilyoppaasta, jossa oli esitelty alueen maantielenkkejä ja maastolenkkejä. Tämä oli merkitty mustalla eli maantiepyöräilyn kovana reittinä. Mietin etukäteen uskallanko lähteä satakiloisena lihapullana edes koittamaan, mutta päätin ja ajattelin, että voihan sitä hypätä kesken matkan jollekin muulle tielle. Ilma lauantaina oli erinomainen, kun ennen kymmentä pääsin liikkeelle. Tuuli oli tyyntynyt ja aurinko paistoi. Ajelin pikkuhiljaa Deniasta sisämaahan päin ja ensimmäisen stopin pidin jo parin kymmenen kilometrin jälkeen tutussa Orban kylässä kahvin merkeissä. Matka jatkui ja kipuaminen alkoi. Parhaimmillaan vajaan kuuden kymmenen kilometrin ajon jälkeen olin 840 metrin korkeudessa. Nousin ihan kapeaa pikkutietä, tiukimmillaan jyrkkyys oli 20,6%. Sitten alkoi alamäki, joka todella pelotti….tie oli niin kapea, ettei siinä mahtunut auto ja pyöräilijä ohittamaan, joten jarrukahvoilla piti roikkua jokainen mutka. Onneksi autoja ei tuolla tieosuudelle ollut kuin yksi ja sekin sopivassa taukopaikassa.

Laskettelin Vall`de Ebon kylään ja menin kahvitauolle. Luulin jo, että nousut loppuivat siihen kun olin laskenut jo alle viiden sadan metrin. Väärin taas piti kivuta reiluun kuuteen sataan ja kerran jopa piti hypätä pyörän selästäkin muutama sata metriä, kun oli ”seinä” vastassa. Vuorilla oli noussut täysi sumu varmaan rannikon lähestyessä. Laskiessa oli välillä sama tunne kuin Matti Nykäsellä kuuluisassa Oslon MM-kisassa. Latu näkyi, muttei se mihin oltiin menossa. Sama täällä tie näkyi, muttei mitään sen ulkopuolella. Harmi kun en pysähtynyt ottamaan kuvaa hetkestä. Jossakin vaiheessa serpentiinilaskun loppuessa mietin ajanko tuttuun ja turvalliseen Pegon pikkukaupunkiin, mikä oli ihan edessä. Mutta luonto ei antanut periksi, vaan alkuperäisen reittiohjeen mukaan laitoin fillarinavigaattoriini PikkuGeehen osoitteeksi Sagran kaupungin ja taas kiivettiin liki parisataa metriä ylöspäin. No sen jälkeen lopulta alkoi lasku kello viiden pinnassa…ja juuri ennen iltakuutta hämärässä olinkin kotinurkilla Deniassa. Kaiken kaikkiaan tuo viimeinen reissu oli 118 kilometriä. Sinällään kilometrit eivät olleet ongelma vaan melkein kaksituhatta nousumetriä, mitä piti kivuta satakiloisena läskinä ylös ja toki vastaavasti alaskin…

Torstain pyörälenkillä 8.12. jo ajon alkuvaiheessa napsahti historiaan Fillarantin kuluvan vuoden  11.tuhannes pyöräkilometri Xabian vaiheilla. Illalla korkattiin pullo kuohuviiniä vaimon kanssa. Tässä vuoden tilanne 10.12.2016

 

                                                                             Maantiepyörällä         5815 km / 256 tuntia.     

                                                                             Matkapyörällä ym.     5078 km / 271 tuntia

                                                                             Maastopyörällä.            285 km /   22 tuntia

                                                                             Yhteensä                      11178 km / 549 tuntia




Kun kotiudumme huomenna Hämeenlinnaan, alkaa uuden reissun loppusuunnittelu. Lentoliput olen jo varannut uudelle fillariseikkailulle Fillarantille ja viime talvena hankitulle uudella reissu-Trekille Saigoniin (nykyinen Ho Tsi Minh) tammikuun puoliväliin . Tarkoitus on tutkiskella Etelä-Vietnamia, Laosia ja Kambodzaa tulevalla reissulla. Siitä aloitan uuden blogin jo ennen lähtöä. Blogia en ole vielä suunnitellut, mutta blogiosoite on jo tiedossa eli merkkaapa muistiin, jos olet kiinnostunut http://www.fillarantti6.wordpress.com.

Teekkarikunnossa vuodelta 1970 olisi mukavampi lähteä kapuamaaan noita Vietnam-Laos-Kambodza nousuja, mutta tärkeintä on. Että lähtee…!

Narvan mailla vertaan vuoti…

Ja Narvan mailla vertaan vuoti, viel´on Suomi voimissaan….”  On laulettu jo lukuisia vuosikymmeniä ! 

Onpas aikaa kulunut aiemmasta Fillarantti reissaa ja bloggaa-päivityksestä. Toukokuun alussa kirjoitin Mallorcan fillarireissun lopputunnelmista ja nyt eletään jo keskikesän juhlaa. Jotakin siihenkin väliin on sopinut, koska tänään tarkistin vuoden fillarisaldon. Kuusituhatta kilometriä on jo poksahtanut puhki. Kuusituhatta kuusikymmentä kilsaa oli tämän Narvan päivän saldo. Reilu kolmetuhatta matkapyörällä, hiukan vajaa kolmetonnia maantiepyörällä ja parisataa maasturilla. Näillä mennään mutta onhan vuotta vielä jäljellä. Tosin viimevuoden loppulukemaan liki 12000 kilometriin on matkaa. Huvitti kuukausi sitten, kun vein autoni katsastukseen. Kilometrejä oli autoon kertynyt vuodessa noin kuusituhatta, mutta fillarilla viime vuonna tuplat… Eikös ole ihan oikea suhde?

Matkalla Narvaan löysin yllättäen uuden golfkentän hypättyäni pois ykköstieltä kohti Kiviolia. Isäntä oli rakentanut kenttää vuodesta 2008 alkaen väylä vuodessa. Nyt niitä oli jo yhdeksän, muttei juuri pelaajia. Harmi…siisti kenttä!

Kirjoitan tätä postausta aivan Viron ja Venäjän rajalla Narva-Joesuussa, jonne ajoin reilun kahdeksankymppiä tänään Kohtla-Järveltä. Reissuni on pikainen muutaman päivän pyrähdys ja irtiotto Suomen arjesta. Samalla se toiminee uuden Trek-matkaratsuni koereissuna. Oikeastaan läksin testaamaan uutta matkapyöräkonseptia. Hovihankkijani Munnukan Antti (Parolan Pyörähuolto) huolsi Sri Lankan reissun jälkeen uskollisen ja koviakin kokeneen matkapyöräni Corratec-ratsun. Samalla hän vihjasi olisiko aika uuteen ja vilautti Trek-mallistoa. Muutaman päivän ”muhimisen” jälkeen Fillarantti kypsyi ja sovittiin kaupat uudesta kevytkonsepti-matkailuun suunnitellusta Trek 720-pyörästä, missä on mm. vakiona kaksi etuhaarukkaan sovitettua kevyttä etulaukkua. Se oikeastaan oli yksi hankinnan pointti. Halusin kokeilla pyörämatkailussa entistä kevyempää kuljetustapaa, millä pystyy tekemääni pitkiäkin sisämajoitukseen pohjautuvia matkoja ilman tavaratelinettä ja takasivulaukkuja.  Tässä pyörän speksit: http://www.trekbikes.com/us/en_US/bikes/road-bikes/adventure-touring-bikes/720/720-disc/p/1432888-2016

Trek-matkaratsu varusteissaan….kevyet vedenpitävät etulaukut, satulalaukku, pieni runkolaukku ja iso uusi satulalaukku.
Tässä takaviistosta….satulalaukun kapasiteetistä on käytössä noin puolet. Varoitusvalon pitäisi näkyä noin 800 metrin päähän.
Ohessa kolme kuvaa Trek-matkaratsun varustuksesta. Kaksi ensimmäistä otin jo Parolan panssariprikaatin portilla koepakkauksen yhteydessä. Viimeinen on sitten tositoimessa Narvan porteilla. Narvan taistelu käytiin vuonna 1700 Ruotsin voittoon.
 

Uusi Trek-matkaratsuni painaa ”alasti” yhden testin mukaan 9,94 kg (56cm). Oman pyöräni runkokorkeus on 58 cm. Polkimet, lukko, pullotelineet, minipumppu ja vakiona olevat etulaukkujen sekä  tankolaukun kiinnikkeet nostivat raakapainon noin 11 kiloon. Tankolaukku minulla oli olemassa ennestään. Jo monta reissua kokenut Wauden tilavahko laukku sai kelvata. Satulaputkeen hommasin keskustelupalstojen kunkun Apiduran mallistosta. Noin 17 litraa vetävä satulalaukku on pitkänmatkanpyöräilijöiden (randonneurs) suosikki. Ja hyvältä tuntuu jo tässä vaiheessa. Otin tälle muutaman päivän Viron reissulle suunnilleen samat kamat kuin aiemmilla pitkille reissuilleni. Hyvin mahtuivat ja Apiduran satulalaukku venyy tarvittaessa lisää…joskin puolitäytenä on tukeva eikä keiku. Pieni vanha Easytours-runkolaukku sai myös kelvata ainakin tässä vaiheessa. Sinne menee mukavasti tuplalukkona oleva vaijerilukko ja patukoita & muutama hätävarageeli. Ja pohjalla on pehmusteena aina mukana pidettävää wc-paperia.

Narva on Viron kolmannekjsi suurin kaupunki (asukkaita noin 60 000). Länsirannalla vasemmalla Hermannin linnoitus ja oikealla Iivananlinna Ivangorodin kaupungissa.
Reissuvarustus tällä lyhyellä matkalla oli turhankin kattava. Halusin kokeilla, miten pitkänkin reissun tavarat mahtuvat. Aika mukavasti tuntuvat mahtuvat ja siitä olen iloinen, että konsepti on tosi kätevä majapaikkoja ajetellen. Etusivulaukut ja tankolaukku on tosi helppo napata mukaan ja vastaavasti kiinnittää takaisin. Satulalaukkua en ollut ajatellutkaan irrottaa vaan nappaan tarvittaessa sen sisältöä pussissa mukaan. Tosin siellä ne melkein pysyivät öisin. Pyörän yritän aina saada sisälle lukittuun tilaan. Lähtiessä punnitsin nuo laukkukokonaisuudet: Sivulaukut painavat sisältöineen noin 1,7 kiloa per kappale. Rullaustekniikalla laitoin toiseen ”siviilivaatteet” ja toiseen kevyet Merrel-kengät, hygienia-pussukan, lääketarpeet ja pikkueväitä. Tankolaukku sisältöineen painoi noin kolme kiloa, pieni runkolaukku puolisen kiloa ja iso satulalaukku noin 2-2,5 kiloa (työkalunyssykkä, kevyt sadepuku ja päällystakki sekä hiukan extra-pyörävaatetta.) Yhteensä tavarat laukkuineen ja kiinnikkeineen painoivat kotoa lähtiessä noin yhdeksän kiloa ja pyörä 11 kiloa. Muuten varustus oli tuttu ja turvallinen jo aiemmilla reissuilla kokeiltu. PikkuG eli rakas fillarinavini Garmin 800 aivoina, elektroniikkaa tankolaukussa ja kilon verran perustyökaluja ja jotain pientä varaosaa satulalaukun pohjalla. Hankin uuden IPad minin ja siihen näppäimistön…jotka mahtuvat nyt mukavasti tankolaukun takaosaan pystyyn. Pikkukamera ja kasa latauspiuhoja ym. sopivat myös tankolaukkuun jne.

Tanskalaiset perustivat Narvan vuonna 1223. Eestinmaa ja sen mukana Narva myytiin Saksalaiselle ritarikunnalle vuonna 1347. Sen jälkeen Narva on kuulunut Venäjälle, Ruotsille ja taas Venäjälle Viron itsenäistymiseen saakka 1918. Toisen maailmansodan päätteeksi Viro päätyi Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi.
Nuo päiväkohtainen ajot ajattelin näin jälkikäteen kuitata lyhyesti kuviani käyttäen. Samalla yritän kuitenkin kirjata joitakin mieleenjääneitä juttuja muutaman Viron päivän osalta.




Sunnuntai 26.6.2016 Lähtöpäivä: Hämeenlinnasta Helsingin Länsisatamaan, 114 km / # 114 km, +1530 / -1634 m 

Reitti: https://ridewithgps.com/trips/9657790

Ajoin Hämeenlinnasta Helsinkiin 130-tietä pitkin yhden pysähdyksen taktiikalla. Tässä keitto- ja kahvituokio motarin ja 130-tien välisessä taukopaikassa.
Nyt jo Länsisataman tuntumassa Verkkokauppa.comin pissaajapoika.
Tallinnan laivalla….



Maanantai 27.6.2016 Tallinna – Rakvere, 109 km / # 223 km, +625 m / – 550 m  

Reitti: https://ridewithgps.com/trips/9673254

Tallinnasta ajoin suorinta tietä (1./E20) Rakvereen. Iltapäivällä tuli aika reippaasti vettä, joten tuli laukkujen vedenpitävyyttä testattua. Hyvin pitivät!
Näissä kolmessa kuvassa on Tallinna – Rakvere päivän energiapläjäykset. Tosin kaksi viimeistä jo perillä Rakveressä.



Rakveressa majoituin viehättävään Katariinan Guesthouseen.


Jalkapalloa ja jalkojen lepuutusta…;)



Aamulla vielä ennen poisajoa pieni sightseeing Rakverassa.


Rakverästä ajelin ensin ykköstietä, mutta hyppäsin sitten pikkutielle kohti Kiviolia. Yllättäen silmiin osui viitta golfkentälle. Olihan noin kilometri sivussa oleva 9-reikäinen kenttä käytävä katsomassa. Tässä kentän omistaja (suunnitellut ja rakentanut) ylpeänä. Harmi vaan kun ei ole pelaajia! Ojasaaren golfkenttä, Ojasaare Loodusmatk





Tiistai 28.6.2016 Rakvere – Kohtla-Järve, 75 km / # 298 km, + 395 m / – 406 m

Reitti: https://ridewithgps.com/trips/9687512

Golfkenttäbongauksen jälkeen Kiviolissa odotti ikävämpi yllätys.
Matkalla Kiviolissa pidin vielä kunnon tankkaustauon. Tuonkohan takia loppumatkan ajo Kohtla-Järvelle oli tunkkaista…;)
Edelliset kuvat Kohtla-Järveltä… aika ankea paikka. Tukan leikkuun sain teetettyä tuolla Vironia-keskuksessa.





Keskiviikko 29.6. 2016 Kohtla-Järve – Narva-Joesuu, 82 km / #380 km, + 557 m / -613 m

Reitti: https://ridewithgps.com/trips/9703629

Kohtla-Järvellä majoituin Alex Hotelliin. Siltä ajoin pikkuteitä Suomenlahden rannalle. Välillä jouduin soratielle ja välillä melkein kahlasin kurassakin. Yllättävän hyvin Trek-matkaratsu pärjäsi kapeilla 28 millisilla renkaillaan. Yhdessä vaiheessa tie tyssäsi Sillanmäen lähistöllä olevaan kaivosalueeseen. Siitä matka jatkui potkua pitkin välillä jopa taluttaen. Pääsinhän sitä lopulta ”selville vesille” vaikka välillä fillarinavini PikkuG oli aivan kysymysmerkkinä. Aika vaiherikas päivämatka. Onneksi ilma oli hyvä! 

Sillanmäen kaupunki (Sillamäe) on noin 15 000 asukkaa kaupunki Suomenlahden rannalla. Neuvostoliiton aikana se oli ns. suljettu kaupunki, missä harjoitettiin kemian teollisuutta ja uraanin rikastusta.
Tässä jo poislähdössä Sillanmäestä…
Ennen Narva-Joensuuhun tuloa kävin bongaamassa paikallisen hautausmaan.
Edellisen kuvan hautausmaan kohdalla tapasin saksalaispariskunnan, jonka kanssa ajelin jonkin matkaa. He olivat ajaneet Saksasta Baltian läpi tänne ja aikoivat majoittua Narvan leirintäalueelle. Seuraavana päivänä heidän oli tarkoitus jatkaa Venäjälle kohti Pietaria ja sieltä he aikoivat Suomeen ja Suomen läpi kohti Pohjois-Norjaa.

Narva-Joensuu on aivan Suomenlahden pohjukassa sijaitseva kylpyläkaupunki., mikä aiemmin oli Pietarin aristokraattien kohtauspaikka. Kuvassa on 1912 valmistunut ja rappeutunut kaivohuone ja entinen huvielämän keskus Kuursaal.

Narva-Joensuussa oli yötä viehättävässä pikkuhostelli Hotel Veaglesissa keskustan tuntumassa. Narvajoki erottaa Viron ja Venäjän. Ilta oli lämmin ja välillä rantamaisemaa Venäjän puolelle katsellessa tuli mieleen iltauinti. Noin parisataa metriä joen yli olisin uinut Venäjän puolen uimarannalle.

Narva-Joensuun rantamaisemaa…
Tässä rauhallinen majapaikkani Hotel Veagles…Trek-matkaratsu oli ensimmäisen yön ulkona tällä reissulla.
Ruokaa odotellessa…palautusjuomaa nauttien…:)




Torstai 30.6.2016 Paluupäivä – Narva-Joesuu – Narva ja junalla Tallinnaan. Siellä fillarin pyöritystä ja laivalla yli. Baanaa pitkin Helsingin r-asemalle, junalla Hämeenlinnaan ja asemalta taas kotiin fillarilla. 

Trek-matkaratsulla tänään 63 km / # 443 km, + 511 m / – 476 m

Reitti: Narvassa https://ridewithgps.com/trips/9714924, Tallinnassa https://ridewithgps.com/trips/9718346, Helsingissä  https://ridewithgps.com/trips/9721383 ja Hämeenlinnassa https://ridewithgps.com/trips/9722932

Muutama kuva vielä Narvasta tähän loppuun …. Tulipa käytyä!

Viimeisiä viedään…

Kenttäkuljetus on jo tilattu torstaiaamulle. Tiistaiaamuna kymmeneltä oli deadline. Kalle toisessa hotellissa laittoi sähköpostia aiemmin käyttämällemme Nadalille ja minä taas selvittelen oman hotelli Galaxian kuljetusvaihtoehtoa lentokentälle. Kalle ei ollut määräaikaan mennessä saanut vastausta, joten tein ratkaisun, mennään meidän hotellin avustuksella kentälle. Tänään kun tulin Sepon kanssa pyörälenkiltä, sain tiedot hotellin respasta. Torstaiaamuna kuljetus lähtee klo 8:00…onneksi ehtii syömään aamiaisen vielä hotellissa. 

Kolmepa poikaa komiaa…Seppo, Risto ja Kalle…ja Fillarantti oli neljäs…!

Tällä viinitilalla ei vielä tärpännyt. Eivät kuulemma järjestä turistimaisteluita vaan myyvät suoraan viininsä. No onhan noita paikkoja täällä!

No onpas osa pojista hoikentunut…rankka leiri jo liki takana;)

Viinitilat ovat hienoja turistinähtävyyksiä. Tyyliä ja makua samalla kertaa…

Ana-viinitilan Ava-rose oli upea kokemus autentisessa ympäristössä.

Maistui ja upposi Fillarantille… Terveydeksi!

Manacor on Mallorcan toiseksi suurin kaupunki. Se on myös yhden Espanjan suuren pojan Rafael Nadalin kotikaupunki.
Samassa kahvipaikassa Sepon kanssa kuin vuosi sittenkin. Manacorin keskustan puistoalue.
Eka kertaa kelit niin kohdillaan, että hihaton oli paikallaan. Manacorin kirkon edustalla ja Seppo kameran takana.
Tässä vedetään Sepon kanssa jo rauhallista maalaistietä Manacorista kohti Petraa. Heinä on laitettu jo rullille huhtikuun aikana.
Petran aukio on varmaan yksi suosituisimmista fillaristipaikoista Mallorcalla. Kaksiosainen aukio tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Tässä oma suosikkikahvilani.

Väki vähenee – pidot paranee

Mallorcan fillarileiri on kääntynyt kolmannelle ja viimeiselle viikolle…torstaina pitäisi lentää kotiin! Eilen oli Vappuaatto. Hotelli Galaxia-ryhmämme pieneni huomattavasti, kun iso osa porukastamme lensi jo tänä sunnuntaiaamuna Suomeen. Illalla oli mennyt pitkään vai pitäisikö sanoa aamulla varhaiseen. Kahta kaveria ei meinattu saada sängystä ylös. Bussi oli jo tullut, kun ryhmän myötävaikutuksella herrat ja tavarat saatiin autoon. No sattuuhan sitä!

Vapun viettoa Palmassa – Vappu on rakkauden aikaa…



Vapun viettoa…

Pari sukupolvea Palman olutfestivaaleilla. Isoisä oli hakemassa olutta.



Eilen oli Mallorca312-ajo, joka tänä vuonna oli myyty loppuun jo tammikuussa. Liki 4000 fillaristia kisasivat 167 km , 232 km tai 312 kilometrin matkalla. RCT-ryhmästä kovin luu oli nuori Kalle Malin, joka selvitti noin kymmennen ja puolen tunnin ajallaan itsensä peräti sijalle 68. Hurja suoritus nuorelta mieheltä, joka illalla ajon jälkeen istui iltaa kanssamme. Päältäpäin näytti, ettei olisi ajanut olleenkaan. Ajokeli oli kylmä, varsinkin vuorilla oli meinannut jäätyä. Onneksi en itse tänä vuonna mahtunut mukaan. Olisin ajanut viime vuoden tapaan tuon lyhyen 167 kilometrin matkan.

Olut maistuu balaaarillekin ja juttu lentää!

 

Säät eivät ole olleet koko aikana ollenkaan samaa herkkua kuin viime vuonna. Eilenkin lämpötila parhaimmillaan nousi vain noin 18 asteeseen. Itse pyörähdin Vapunaaton merkeissä bussilla Palmassa. Nelisen tuntia tuli oltua perillä. Siitä taisi pari tuntia vierähtää sattumalta vastaan tulleilla olutfestareilla (Beer Palma la feria de la cerveza). Yli sata erilaista olutta oli tarjolla pienen purtavan kera…no kaikkia ei sentään tullut maistettua. Vain kolme näytettä otin tosin tuhdimmasta päästä: Voll Damm 7,2%, Moritz Epidor 7,2% ja Heineken Espana Judas 8,5%.

Itselläni oli sattumalta repussa lasi mukana. Ei tarvinnut muovimukista maistella. Moritz Epidor 7,2%

 

Olutfestivaalit olivat aivan Palman kuuluisimman nähtävyyden La Seun vieressä. Katedraali on perimätiedon mukaan saanut alkunsa rajumyrskystä vuonna 1229. Jaakko I purjehti saarta kohti ja rajumyrskyn kurimukseen joutuessa lupasi rakennuttaa uljaan kirkon Neitsyn Marian kunniaksi, mikäli selviäisi myrskystä. Jaakko Toinen hänen poikansa antoi vuonna 1306 käskyn katedraalin rakentamiseksi. Kirkko valmistui vasta vuonna 1601 ja sen fasadi jouduttiin rakentamaan uudelleen 1851 sattuneen maanjäristyksen jälkeen.

Komea Mallorcan katedraali La Seu (piispanistuin) loi komean taustan olutfestivaalille.

 

Valokuvia tuli napsittua paljon Palmassa, kun kävelin kaupungin viihtyisälle kaduilla ja kujilla. Mitä useammin siellä vierailee, sitä hienommalta kaupunki vaikuttaa. Varjoisia kujia, vilkkaita aukioita, kauniita rakennuksia…ja elämän vilskettä. Iltakuudelta tulin bussilla pois ja juuri sopivasti ehdin päivällispöytään. Jäi fillarireissu tekemättä tällä kertaa. Viime vuonna vapunaattona ajoimme Sepon kanssa Palmaan pyörillä ja tulimme junalla pois.

Palman keskustassa on mukava liikkua jalan. Paljon kävelykatuja ja viihtyisiä kujia.

 

Noin kymmenen kilometriä tuli talsittua eilisellä Palman reissulla. Sentään hiukan sai liikuntaa ja merkkiä HeiaHeiaan. Jännä juttu on tämä etelän ”lämpö”. Can Picafort eilen 17 astetta ja Lieksa 20 astetta. Tänäänkin on tosi kylmää ja aamulla satoi ja tuuli. Onneksi huomenna jo ennusteen mukaan pitäisi lämmetä tuonne kahdenkymmenen korville ja alkuviikosta jo ylikin. Katsotaan pääseekö tässä ajamaan hihattomalla pyöräpaidalla olenkaan…

Vappuaattona Palmassa iltapäivälämpötila oli vain 17-18 astetta. Samaan aikaan Lieksassa mitattiin 20 astetta.
Tämäkin Volkkari tuli nähtyä ja kuvattua.
Kukkia, kukkia ja taas kukkia… Palman ydinkeskustassa on puisto, joka on tulvillaan kukkien myyntikojuja.
Kyllä vappu näkyi ja tuntui Palmassakin. Kuva on epäterävä. Kuvasin sen zoomilla ja vähän on päässyt liikahtamaan.


Jo takaisin Placa d´Espanyalla, minkä vieressä rautatie- ja bussiasema.



Juppilaji – golf vai pyöräily?


Viime viikolla tuli pyöräiltyä kahdelle golfkentälle. Itse harrastan kumpaakin lajia, mutta pyöräily on tällä erää ykkösenä.



Yhtenä aamuna oli keskustelua juppilajeista. Jonkun mielestä golf on juppilaji…itse hanasin vastaan ja heitin siihen myös pyöräilyn. Wikipedian mukaan juppi on juntin vastakohta. Juppi-sanaa käytetään useimmiten kielteisessä sävyssä kuvaamaan kaupunkilaista hienostelijaa. Golfin Suhtautumistutkimus 2013 selvitti aikuisväestön suhtautumista golfiin. Suomessa 72%:lla aikuisväestöstä on jonkinlainen kosketuspinta lajiin, lähes puolet aikuisväestöstä suhtautuu golfiin myönteisesti ja 38% pitää golfia kiinnostavana harrastuksena. Golfpelaajien määrä lähentelee Suomessa noin 150 000 henkilöä, joista johonkin golfseuraan kuuluu yli 120 000. Golf on aikoinaan ollut ns. elitistinen laji, mutta kenttien ja pelaajien määrän hurja kasvu on muuttanut myös pelaajaprofiilin kokonaan. Pyöräilyssä kehitys on mennyt ehkä toisin päin. Aikoinaan oli miesten tai naisten pyörä, jolla ajettiin. Nyt on hurja määrä erilaisia pyörätyyppejä ja muuta lajirekvisiittaa niiden ympärillä. Nuo keski-ikäiset miehet lycra-asuissaan… Kuten aiemmin nuo golfarit ruutuhousuissaan… Moni aktiivisesti pyöräilyä harrastava käyttää rahaa enemmän kuin golfari vuodessa -väittäisin!

Golfarit ovat iloista sakkia. Tässä näitä ”ruutuhousujuppeja” on koko joukko.


Takaisin fillarihommiin…

No filosofioista ja uskomuksista takaisin pyöräleirille. Vaikka kelit ovat hiukan ajamista häirinneetkin, on noin tuhat kilometriä plakkarissa Mallorcalla. Viime bloggauksen lopetin torstaihin, mikä oli sadepäivä. Iltapäivällä sade taukosi ja iltapuoleen tuli tehtyä Riston kanssa pieni 32 kilometrin lenkki. Ajoimme Alcudiaan Mallorca312-ajon materiaalien jakopaikalla ja sieltä Sa Poblaan ”kaislatietä” ja sieltä takaisin Can Picafortiin ”peltotietä”.
Aikamoinen jonotus oli Mallorca-ajon numerojen jakopaikalla. Alueella oli jo erilaista ”messuhäppeningia”…telttoja ja esittelypisteitä. Mukavaa pikkurekvisiittaa sieltä sai mukaansa. Noin 4000 osallistujaa on hyvä markkinapaikka. Ja pyöräilijät omaavat hyvän ostopotentiaalin! Muutama fillariliikkeitä tuli tuolla iltareissulla tutkittua…

Torstaiaamupäivänä vielä sateli, mutta iltapäivällä pääsi jo pyörän selkään. Keramiikkaliike aivan hotellinin kulmilla.


To 28.4.2016  32 km / # 880 km, +187 nm (max.4,6%), reitti:  https://ridewithgps.com/trips/8716170


 

Perjantaina vuorille Pollencan kautta ja takaisin Incan kautta


Can Picafortista kun lähtee ajamaan Alcudian rantatietä, tulee aina vastaan iso määrä fillaristeja.

 

Perjantaina läksin yksin ajamaan. Alcudian ja Pollencan kautta tie vei vuorille. Ensin Coll de Femenia 515 metriä. Sieltä matka jatkui laskujen ja nousujen kautta Llucin kylään, missä luostarin kahvilassa pidin taukoa. Seuraavaksi vuorossa oli nousu Coll de la Batalla-vuorelle. Sieltä laskettelin ilman taukoa neulansilmä-kiemurat ja samaa tahtia jatkoin aina Incaan saakka, missä tuli katseltua paikkoja.

Tästä se alkaa nousu Pollencan suunnasta.
Paljon oli väkeä tänäänkin liikkeellä. Nousun puoliväli on jo takana. Varsinkin laskuisssa piti olla tarkkana kanssapyöräilijöiden suhteen.
Coll de Femenia on ”hanskattu”. Kohta matka jatkuu Llucin luostarille.
Mallorcan pyhin pyhäkkö on Llucin luostari. Vanhimmat todisteet Neitsyt Maria-pyhäköstä ovat vuodelta 1268.

 

Inca on hieno vanha kaupunki. Siellä on iso keskusta-alue jätetty kävelykeskustaksi, missä on mukava katsella ihmisiä ja nähtävyyksiä. Kamera ”lauloi” siellä monta kiinnostavaa kuvakulmaa.  Oli nuoria ja vanhoja, oli myyntipöytiä ja kauppoja… Incassa on noin 30 000 asukasta ja se on Mallorcan nahkateollisuuden keskus. Myös viiniteollisuutta on siellä tai sen lähiympäristössä runsaasti.

Incaan lasketaan pienen ja idyllise Caimarin kaupungin läpi. Tässä yksi pyöräilijöiden kokoontumispaikka.
Tässä jo Incan keskustassa. Kaupungin hallintorakennus kuvassa.
Näillä pojilla riitti energiaa… ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita”.
Llubin keskustassa oli vaihteeksi niin lämmintä, että katsoin ansaitseeni pienen oluen.


Incasta ajoin Llubin kautta Santa Margalidaan ja sieltä kivaa ja rauhallista Ma-3400 tietä rannikolle. Laskeskelin kilometrejä ja päätin tehdä vielä yhden ylimääräisen kiemuran, jotta sata täyttyy. Tulihan se sata täyteen ja Galaxia-hotellin edessä mittari osoitti 108 kilometriä. Nousumetrejäkin kertyi 1433 ja maksimi kaltevuus oli 17,8%. Ihan mukava lenkki!




Pe 29.4.2016  108 km / # 988 km, + 1433 nm (max.17,8%), reitti: https://ridewithgps.com/trips/8728619


 

Vappuaatto Palmassa ja Fenix-kaunotar sai levätä – Vappuiltana sentään pikku lenkki


Muro on majapaikkakaupunkimme Can Picafortin naapurikaupunki. Siellä tuli tänään juotua Vappukahvit.



Tänään oli aamupäivällä karsea keli. Vettä tuli ja navakka tuuli heilutteli päivänvarjoja.Vasta iltapäivällä sade lakkasi ja kuivasi nopeasti tiet. Noin neljän pinnassa panin pyörävaatteet niskaani ja otin hyvin levänneen Fenix-kaunottaren tallista. Koska kello oli jo niin paljon, päätin ajaa vain lyhyen lenkin ennen illallista. Ilma oli selvennyt ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Tuuli oli kuitenkin navakka ja noin 16 asteen lämpötila tuntui viileämmältä. Onneksi minulla on pitkät pyörähousut varoiksi mukana eivätkä irtohihatkaan olleet yhtään liikaa. Suunnistin Santa Margalidan suuntaan ja sieltä koukkasin pikkutietä Muroon.

Sa Poblan hautausmaa sijaitsee heti kaupungin ulkopuolella Alcudian suuntaan lähdettäessä.

 

Murosta matka jatkui kahvihetken jälkeen Sa Poblaan ilkeän viileän sivuvastaisen häiritessä matkan tekoa. Sa Pobla on kovin tuttu kaupunki, mutta pitihän sitä vähän cruisailla Vappupäivän merkeissä keskustan katuja ristiin rastiin. Sa Pobla on Mallorcan tuottoisimman maatalousalueen keskus. Nyt ensimmäistä kertaa poikkesin Sa Poblan hautausmaalla ottamassa muutaman kuvan.

 

Ulla vaimolle hautausmaakuvia tuliaiseksi. Monella hautausmaalla olen eri reissujen puitteissa pistäytynyt.

 

Alcudia oli seuraava kohde, jonne fillarinavini PikkuG johdatti. Alcudian vanhakaupunki on hieno nähtävyys keskiaikaisten muurien suojassa. Alcudian nimi tulee arabian sanasta al-kudia, kukkulakaupunki. Roomalaiset ymmärsivät paikan sotilaallisen arvon ja tekivät sinne pääkaupunkinsa valloitettuaan Mallorcan 123 eKr. Alcudian kaupunginmuurin rakennuttamisen aloitti Jaakko II vuonna 1298.

Vappupäivän 46 kilometrin ajelu Fenix-kaunottarella päättyi sopivasti päivällisaikaan. Tosin suihku ja reissun jälkitoimet veivät sen verran aikaa, että tulin päivälliselle vasta noin 19:30 eli tuntia normaalia myöhemmin. Seppo oli jo syönyt ja kertoi Pedron jo kyselleen, missä muut kaverit ovat. Meistä kolmesta Galaxiaan jääneestä Risto tuli lenkiltä vasta kahdeksan pinnassa.
Vappupäivä 1.5.2016  47 km / # 1035 km, +364 nm (max.14,4%), reitti:  https://ridewithgps.com/trips/8760813



Joskus kolme vuotta sitten golfkisassa voittamani Canon pikkupokkari on kätevä matkakamera. Sen pikkutelellä voi zoomata kuvia kohteiden huomaamatta.

Niin se vain Vapun seutu hurahti täällä Mallorcan fillarileirillä. Maanantai, tiistai ja osin keskiviikko ovat vielä fillaripäiviä. Toivottavasti ilmat lämpenevät loppua kohden. Taidanpa julkaista tämän postauksen…  Terkkuja sinne koto Suomeen!